Ympäristö

Tavoitteenamme on hallita ympäristövaikutuksiamme niin, että sähköverkostamme ja toiminnastamme ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

  • Vuonna 2016 Kuusakoski käsitteli noin 15 prosenttia Carunan verkostoprojektien purkumateriaaleista, lopuista huolehtivat urakoitsijat sopimuskumppaneidensa kautta.
  • Caruna sitoutui parantamaan energiatehokkuuttaan jatkamalla seuraavallekin energiatehokkuussopimuskaudelle vuosille 2017–2025.
  • Toimitilamme katolle hankkimamme aurinkopaneelit tuottivat ensimmäisenä tuotantovuonnaan reilu 14 MWh sähköä toimistomme käyttöön.
  • Poistimme vuoden 2016 aikana 250 pylväsmuuntamoa pohjavesialueilta pienentääksemme öljyvuodoista aiheutuvaa pohjavesien pilaantumisriskiä.
  • Öljyvuotojen määrä pysyi ennallaan: yli 100 kilon öljyvuotoja sattui seitsemän.

Keskeiset ympäristövaikutukset

Tunnistamme ja arvioimme ympäristövaikutuksiamme säännöllisesti. Merkittävimmät ympäristövaikutuksemme ja niiden keskeiset hallintatoimenpiteet on lueteltu seuraavassa taulukossa.

Ympäristövaikutus Tavoite Hallintatoimenpide Mittari
Verkosta purettavan materiaalin käsittely ja kierrättäminen
  • Purettavan materiaalin kierrätysasteen jatkuva parantaminen
  • Aukoton käsittely- ja kirjanpitoprosessi
  • Hankittavien materiaalien koostumus, turvallinen käyttö ja hävitystapa selvitetään jo hankintavaiheessa
  • Puretun materiaalin asianmukainen käsittely, kierrätys ja hävittäminen, sopimuskumppaneiden valinta ja toiminnan vaatimustenmukaisuuden varmistaminen
  • Ohjeistus, seuranta ja valvonta
  • Jätekirjanpito (tonnia ja euroa)
  • Kierrätysaste (%)
  • Sisäiset auditoinnit (kpl)
  • Toimittaja-auditoinnit (kpl)
Muuntajavaurioista
mahdollisesti aiheutuvat öljyvuodot ympäristöön
  • Öljyvuotojen estäminen
  • Vakavien ja pysyvien ympäristöhaittojen ehdoton estäminen
  • Riskikohteiden poistaminen: pohjavesialueiden pylväsmuuntamoiden saneeraus
  • Öljyvuotojen estäminen ympäristöön sähköasemamuuntajien sekä kiinteistö- ja puistomuuntamoiden öljynkeruualtaiden avulla
  • Öljyvuotojen ripeä käsittely ja toimenpiteiden riittävyyden varmistaminen maaperänäyttein
  • Pylväsmuuntamoiden määrä pohjavesialueilla
  • Öljyvuotojen kappalemäärä
  • Öljyvuotojen käsittelykustannukset

 

Verkon ylläpito- tai rakennusprojektien jälkitöihin kuuluva ympäristönhoito
  • Projektikohteiden ympäristö palautetaan vähintään yhtä hyvälle tasolle kuin ennen projektia
  • Urakoitsijoiden opastus, seuranta ja valvonta
  • Asiakaspalautteiden yhteinen läpikäynti
  • Työmaatarkastushavainnot (kpl)
  • Asiakaspalautteet (kpl)
Sähkölinjojen raivaukseen liittyvät ympäristövaikutukset
  • Raivauksista aiheutuvien ympäristöhaittojen minimointi
  • Suojelukohteiden ja muiden häiriöalttiiden kohteiden selvittäminen hakkuiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa
  • Mahdollisten poikkeamien raportointi
  • Poikkeamat (kpl)
  • Asiakaspalautteet (kpl)
Kyllästettyjen pylväiden käsittely
  • Pylväiden turvallisen ja säädöstenmukaisen käsittelyn ja kierrätyksen varmistaminen
  • Uuden ilmajohtoverkon määrän minimointi
  • Ei käytetä haitallisilla aineilla (kreosootilla) kyllästettyjä pylväitä
  • Olemassa olevan ilmajohtoverkon pylväiden tai purettavien, karsinogeeneja sisältävien pylväiden turvallinen käsittely ja asianmukainen kierrätys
  • Kierrätykseen toimitettujen pylväiden määrä
  • Rikosilmoitukset purkukohteista varastetuista pylväistä (kpl)
  • Pylvästoimittaja-auditoinnit (kpl)
Vastuullinen maankäyttö ja sidosryhmäyhteistyö
  • Ympäristö- ja maisemavaikutusten minimointi
  • Sidosryhmätyytyväisyys
  • Maakaapelointi vähentää maankäytön rajoituksia ja muita ympäristö- ja maisemavaikutuksia merkittävästi
  • Reittien ja rakenteiden valinta
  • Sujuva yhteistyö maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa maankäyttöasioissa
  • Kaapelointiaste (%)
  • Sidosryhmätyytyväisyys osana mainetutkimusta
Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen
  • Sähköverkon ja luonnon yhteentörmäysten minimointi jo suunnitteluvaiheessa
  • Suojelukohteet otetaan huomioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
  • Myönteisten ympäristövaikutusten tukeminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa
  • Havainnot uhanalaisten lajien esiintymisestä Carunan verkkoalueella

Materiaalien käyttö

Investointimme säävarmaan ja luotettavaan sähköverkkoon ovat mittavia. Myös verkonrakennuskomponenttiemme hankintamäärät ja niiden sisältämät raaka-ainemäärät ovat huomattavia. Pääasiallisia verkonrakennuskomponentteja ovat maakaapelit, puistomuuntamot ja jakelumuuntajat. Asetamme materiaalihankinnoille jo kilpailutusvaiheessa tarkat vaatimukset, joissa esimerkiksi ympäristönäkökohdilla on huomattava painoarvo. Selvitämme hankintavaiheessa hankittavien komponenttien materiaalikoostumuksen, mahdolliset vaara- ja haittaominaisuudet, turvallisen käyttötavan ja oikean kierrätystavan elinkaaren loppupäässä.

Materiaalihankinnoille asetetaan jo kilpailutusvaiheessa tarkat vaatimukset.

Liitämme sähköverkkoomme vuosittain lähes 4 000 uutta jakelumuuntajaa. Tämä tarkoittaa raaka-aineina vajaata 400 tonnia alumiinia, 1 500 tonnia terästä ja reilua 600 tonnia mineraaliöljyä. Käyttämämme uudet jakelumuuntajat ovat ECO-direktiivin mukaisia.

Käyttämämme kaapelit sisältävät johdinmateriaalina ainoastaan alumiinia. Hankimme vuosittain vähintään 1 500 kilometriä kaapelia, joka sisältää noin 1 300 tonnia alumiinia.

Hankimme osan käyttämistämme materiaaleista suoraan ja osan välillisesti urakoitsijoidemme kautta. Vuodesta 2016 lähtien olemme lisänneet suoraa osuuttamme materiaalihankinnoista. Tämä selkiyttää seurantaa ja raportointia.

Maankäyttö- ja maisemavaikutukset

Sähköverkko vaikuttaa ympäristöönsä sekä fyysisesti että visuaalisesti. Mittavat investoinnit säävarmaan, maanalaiseen kaapeliverkkoon vähentävät sähköverkon maankäytölle aiheuttamia rajoitteita ja haittoja ja vapauttavat sitä muuhun käyttöön. Maisema muuttuu, kun ilmajohdot poistuvat.

Pyrimme sovittamaan yhteen eri sidosryhmien tarpeet ja odotukset sähköverkon reitti- ja rakennevalinnoissa. Uusi sähköverkko rakennetaan tienvarsiin ja julkisille alueille aina, kun se on mahdollista. Sujuva yhteistyö maanomistajien, kuntien, ELY-keskusten, Museoviraston, ympäristöjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa maankäyttöasioissa on meille ensiarvoisen tärkeää.

Luonnon monimuotoisuus

Maakaapelointi suojelee luonnon monimuotoisuutta ja vähentää vaikutuksia sekä kasvi- että eläinkuntaan. Maakaapeloinnin lisäksi olemme pyrkineet estämään lintujen törmäysten ja sähköiskujen vaaraa asentamalla ilmajohtoihin varoituspalloja ja kiinnittämällä pylväisiin laskeutumisorsia.

Arvioimme verkonparannushankkeiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen jo hankesuunnittelussa ja lupien hakuvaiheessa.

Energiankäyttö

Suurin osa käyttämästämme energiasta on sähköverkon siirto- ja muuntohäviöitä. Sähkön siirrossa syntyy aina energiahäviötä, josta vastaa sähkönsiirtoyhtiö. Pyrimme parantamaan sähköverkon energiatehokkuutta ja vähentämään häviötä. Syksystä 2015 lähtien kaikki hankkimamme uudet jakelumuuntajat ovat päivitetyn EU-direktiivin mukaisia, pienihäviöisiä ECO-muuntajia.

Käytämme hiilidioksidipäästötöntä sähköä kompensoimaan sähköverkon häviötä. Vuonna 2016 hankimme häviösähkön kompensointiin 389,3 GWh sähköenergiaa.

Lisäksi verkkoalueemme varavoimakoneet tarvitsevat pieniä määriä polttoaineita. Urakoitsijamme hankkivat polttoaineen.

Oma energiankäyttö

Carunan oma energiankäyttö koostuu pääasiassa toimistokiinteistöissä kuluttamastamme sähkö- ja lämpöenergiasta.

Carunan oma energiankäyttö koostuu pääasiassa toimistokiinteistöissä kuluttamastamme sähkö- ja lämpöenergiasta. Valtaosa omasta energiankäytöstämme tapahtuu Espoon Upseerinkadun toimitilassa, jonka otimme käyttöön syyskuussa 2015. Vuonna 2016 käytimme sähköenergiaa 2,21 GWh ja lämpöenergiaa 1,82 GWh.

Upseerinkadun toimitilassa lähes 75 prosenttia energiasta kuluu muun muassa serverien ja valvomon jäähdyttämiseen sekä muun kiinteistön jäähdyttämiseen, lämmitykseen ja ilmanvaihtoon. Muita merkittäviä energiankulutuskohteita ovat muun muassa käyttöveden lämmitys sekä valaistus. Kiinteistössä toimivan ravintolan kulutusta ei ole otettu huomioon Carunan energiankulutusmittauksessa.

Käytämme Upseerinkadun toimitilassa kaukolämmön ohella ilmastoinnin jäähdytyksessä maalämpöä.

Oma energiantuotanto

Carunalla on kaksi aurinkosähkön tuotantopistettä.

Carunalla on kaksi aurinkosähkön tuotantopistettä, joiden pääasiallisena tarkoituksena on kerätä omakohtaista kokemusta hajautetusta energiantuotannosta.

Asennutimme Upseerinkadun toimitilan katolle 110 aurinkopaneelia vuoden 2015 lopussa. Aurinkopaneelien nimellisteho on noin 29 kWp. Vuonna 2016 paneelien kokonaisenergiantuotanto oli reilu 14 MWh. Käytimme tuotetun energian toimitilassamme.

Lisäksi Espoon Keilaniemessä sijaitsevan sähköasemamme katolla on 119 aurinkosähköpaneelia. Vuonna 2016 paneeleiden kokonaisenergiantuotanto oli reilu 24 MWh. Käytimme energiasta noin 10 MWh sähköasemalla ja loput siirsimme jakeluverkkoon kompensoimaan sähköhäviötä.

Energiatehokkuussopimus

Energiatehokkuus on keskeinen osa Carunan ympäristövastuuta ja asiakasyhteistyötä. Olemme olleet mukana kansallisessa energiatehokkuussopimuksessa ja sitä edeltävässä energiansäästösopimuksessa sopimusjärjestelmän alusta eli vuodesta 1997 lähtien. Edellinen sopimuskausi päättyi vuoden 2016 lopussa, ja Caruna liittyi mukaan myös uuden sopimuskauden 2017–2025 sopimukseen.

Mittava verkonparannusohjelma pienentää sähköhäviötä.

Olemme sitoutuneet ottamaan energiatehokkuuden huomioon kaikessa sisäisessä toiminnassamme ja tehostamaan omaa energiankäyttöämme etenkin sähköverkon häviöiden osalta. Mittava verkonparannusohjelmamme pienentää sähköhäviötä. Huomioimme ja vähennämme häviöitä myös verkon suunnittelulla, komponenttien valinnalla ja peruskytkentätilan optimoinnilla.

Lisäksi olemme sitoutuneet parantamaan asiakkaidemme tietoisuutta omasta energiankäytöstään ja sen tehostamispotentiaalista. Tarjoamme muun muassa energianseurantapalvelua, energiatehokkuusneuvontaa ja opastusta oman energiantuotannon käyttöönotossa.

Kasvihuonekaasut

Rikkiheksafluoridi eli SF6 on voimakas kasvihuonekaasu. Se on kuitenkin myös ylivertainen eristekaasu sähkölaitteistoissa. SF6-eristeisen kojeiston sähköiset osat ovat kaasun ansiosta kosketussuojattuja, mikä pienentää tahattoman sähköiskun vaaraa ja parantaa sähköverkon turvallisuutta ja urakoitsijoidemme työturvallisuutta.

Minimoimme kojeistojen mahdollisia SF6-kaasuvuotoja ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia laitteistojen järjestelmällisellä valvonnalla, tarkastuksilla ja kunnossapitotoimilla. Valvomme kojeistojen SF6-kaasun tilaa säännöllisten kuntotarkastusten yhteydessä ja dokumentoimme kaasuvuodot sekä kaasumittariin liittyvät vikaepäilyt. Pidämme kirjaa SF6-kaasutaseesta ja vuodoista ja raportoimme ne vuosittain Energiateollisuus ry:lle. Edellytämme, että SF6-kaasua käsittelevillä urakoitsijoilla on vaadittavat pätevyydet. Carunan SF6-kaasun käyttö, käsittely ja kirjanpito olivat sisäisen arvioinnin kohteena vuonna 2016.

SF6-kaasun käyttö, käsittely ja kirjanpito olivat sisäisen arvioinnin kohteena vuonna 2016.

Vuonna 2016 SF6-kaasun kokonaismäärä Carunan sähköverkossa oli 9 610 kg. Carunan keski- ja pienjänniteverkon 26 000 jakelumuuntamosta noin tuhat sisälsi SF6-kaasua. Carunan suurjänniteverkossa oli vajaa 700 SF6-eristeistä komponenttia. SF6-kaasua vuoti ilmakehään 23,29 kg eli 0,24 prosenttia kaasun kokonaismäärästä. Vuotomäärä kasvoi huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna Espoon Gumbölen sähköaseman laitevaurion aiheuttaman kaasuvuodon vuoksi.

Vuoden 2017 aikana siirrymme uusien puistomuuntamosopimusten myötä käyttämään yhä enemmän täysin suljettuja, kaasueristeisiä SF6-keskijännitekojeistoja. Ne ovat luotettavuudeltaan ja käyttöturvallisuudeltaan entistä parempia.

Sähköverkon purku ja kierrätys

Maakaapeloinnin myötä puramme ilmajohtoverkostamme merkittäviä määriä muun muassa muuntajia, rautaa, johtimia, kaapelia, sekajätettä, kyllästettyjä puupylväitä, lasia, posliinia, betonia ja kuparia.

Syksyyn 2015 asti verkosta purettu materiaali jäi suurelta osin urakoitsijoidemme omaisuudeksi, pois lukien pylväät ja muuntajat. Urakoitsijat raportoivat meille puretuista materiaalimääristä säännöllisesti.

Vuonna 2016 Kuusakoski käsitteli noin 4 400 tonnia verkostoprojektiemme purkumateriaaleja.

Elokuussa 2015 solmimme puretun materiaalin kuljetusta ja käsittelyä koskevan palvelusopimuksen Kuusakoski Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaan Kuusakoski vastaa verkosta irrotetun materiaalin noudosta työmailta ja sen jatkokäsittelystä. Poikkeuksena ovat kyllästetyt pylväät, joiden osalta Kuusakoski vastaa vain kuljetuksesta työmailta Ekokemin polttolaitoksiin. Jatkossa kaikkea Kuusakosken kautta kierrätettyä materiaalia voidaan seurata ajantasaisesti. Vuonna 2016 Kuusakoski käsitteli noin 15 prosenttia eli 4 400 tonnia verkostoprojektiemme purkumateriaaleista.

 

 

Vuonna 2016 purimme sähköverkostamme 3 000 tonnia kyllästettyjä puupylväitä. Pylväiden käsittelyä ja hävittämistä säädellään tiukasti. Aiemmin yleinen kyllästeaine CCA sisältää myrkyllisiä ja syöpävaarallisia aineita, ja sen käyttö on ollut kiellettyä uusissa pylväissä vuodesta 2006 lähtien. Toinen yleinen, syöpävaarallinen pylväskylläste on kreosootti. Emme ole käyttäneet kreosoottikyllästeisiä pylväitä vuoden 2007 jälkeen.

Mikäli havaitsemme purkutyömailla pylväiden hävikkiä, ilmoitamme siitä poliisille.

Ympäristövahingot

Tyypillinen ympäristövahinko liiketoiminnassamme on muuntajaöljyn vuotaminen ympäristöön muuntajan vaurioituessa. Suomessa salamanisku aiheuttaa yli 50 prosenttia kaikista jakelumuuntajavaurioista.

Kiinteistö- ja puistomuuntamoissa sekä sähköasemilla muuntajien alla on öljynkeruualtaat, jotka estävät öljyn valumisen ympäristöön vauriotilanteissa. Pylväsmuuntamot ovat alttiina sääolosuhteille eikä niissä ole öljynkeruualtaita. Pylväsmuuntamo sisältää noin 100–200 kg mineraaliöljyä, mutta muuntajan vaurioituessa yleensä vain pieni osa siitä päätyy ympäristöön.

Käynnistimme vuonna 2016 pohjavesialueilla pylväsmuuntamoiden saneerausohjelman minimoidaksemme ympäristövahinkoja.

Puhdistamme öljyvuodot niin pian kuin mahdollista ja varmistamme puhdistustoimenpiteiden riittävyyden maaperänäyttein. Toimitamme tiedon öljyvuodoista sekä puhdistusraportit myös viranomaiselle eli alueelliseen ELY-keskukseen.

Vuonna 2016 sähköverkossamme tapahtui 34 öljyvuotoa, joista seitsemän oli suuruudeltaan hieman yli 100 kg. Mittavia öljyvuotoja tai öljyvuodoista aiheutuneita ympäristövaikutuksia ei ilmennyt lainkaan.

Käynnistimme vuonna 2016 pohjavesialueilla pylväsmuuntamoiden saneerausohjelman, jonka tavoitteena on minimoida öljyvuodoista aiheutuva pohjavesien pilaantumisriski. Korvaamme vuosien 2016–2018 aikana kaikki pohjavesialueiden pylväsmuuntamot puistomuuntamoilla, joissa on öljynkeruualtaat. Ensimmäisen vuoden aikana poistimme 250 pylväsmuuntamoa pohjavesialueilta. Jäljellä on vielä 1 150 pylväsmuuntamoa.

Ympäristötavoitteet

Tavoitteenamme on jatkuvasti parantaa toimintojemme energia- ja materiaalitehokkuutta, vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia ja tehostaa käytetyn materiaalin kierrätystä.

Vuoden 2017 aikana tavoitteenamme on pohjavesialueilla olevien pylväsmuuntamoiden määrän merkittävä vähentäminen sekä osana verkonparannusohjelmaamme että pohjavesialueiden pylväsmuuntamoiden saneerausohjelman kautta. Öljyvuotojen määrä vähenee, kun verkonparannusohjelmamme etenee.

Pyrimme nostamaan purettavan verkon kierrätysastetta.

Pyrimme myös nostamaan purettavan verkon kierrätysastetta yhteistyössä Kuusakosken kanssa. Tavoitteenamme on, että vuonna 2017 Kuusakoski käsittelee purettavan materiaalin 30 prosentissa kaikista projekteistamme.

Vuoden 2017 keskeiset ympäristötavoitteet on kirjattu yritysvastuutavoitetaulukkoon.

Päästäksemme ympäristötavoitteisiimme ja vähentääksemme ympäristöhaittoja koulutamme sekä omia työntekijöitämme että urakoitsijoitamme.

Lue lisää koulutuksista.

Case: Carunan yllä pörräsi 30 000 mehiläistä

Carunan mehiläiskokeilu kesällä 2016 tuotti 99 kiloa hunajaa. Hunajasato on kuitenkin vain sivuseikka, sillä mehiläisten merkitys on paljon hunajaa suurempi.

Jos ei olisi mehiläisiä, ei olisi kasveja, eikä siten meille ruokaakaan. Eri mehiläislajien on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista, ja ilman mehiläisiä moni kasvi ei pystyisi lisääntymään. Esimerkiksi kaupungistuminen ja torjunta-aineet ovat vähentäneet pölyttäjien määrää, mikä vaikeuttaa jo nyt paikoin maailman ruoantuotantoa.

Tästä ajatuksesta eräs Carunan työntekijä kehitti idean siitä, että Carunallakin voisi olla oma mehiläistarha. Se tasoittaisi Carunan hiilijalanjälkeä ja kirjaimellisesti kantaisi kortensa kekoon ekosysteemimme ylläpidossa.

Carunan toimistotalon katon asukkaat valmistivat lähes sata kiloa hunajaa. Sato jäi puoleen odotetusta, mutta siitä huolimatta sadosta riittää makeaa paitsi henkilöstöravintolan tarpeisiin, myös lahjaksi henkilökunnalle. Huonoon satoon oli kaksi syytä: sateinen kesä ja kaksi viikkoa etuajassa ollut kasvukausi, mikä näkyi hunajasadoissa ympäri Suomen.

Sato ei tuottanut myöskään yhtään mehiläisen pistoa. Vaikka henkilöstö ei uskaltanutkaan tutustua katolla pörrääviin mehiläisiin, kaikkinensa mehiläiskokeilu keräsi Carunan kiinteistöpäällikkö Antero Lehtosen mukaan vain ilahtunutta palautetta. Suuri syy siihen oli mehiläisiä hoitanut rautainen ammattilainen Jas Stanislav, joka kuuluu Suomen Mehiläishoitajain Liiton johtokuntaan ja hoitaa kesäisin yhteensä 40 pesää neljässä mehiläistarhassa Espoossa ja lähikunnissa. Mehiläisten säännöllinen hoito on kriittisen tärkeää, jotta ne eivät pääsisi parveutumaan ja lähtisi etsimään uutta pesäpaikkaa.

”Mehiläistenhoitaja vaihtoi kennot ja ruokki mehiläisiä kerran viikossa liuoksella. Kesän aikana syntyi kolme erimakuista ja -tyyppistä hunajasatoa, joista lähetettiin näytteet Belgiaan tutkittavaksi, jotta tiedetään mitä kaikkia kasvilajeja ne sisältävät”, Lehtonen selventää.