Luotettava toimija

Caruna on Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö. Sähköverkko on osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, ja siksi sähkönjakelun luotettavuus on elintärkeää koko yhteiskunnalle. Tavoitteenamme on tuottaa lisäarvoa kaikille sidosryhmillemme ja toimia samalla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullisesti.

  • Vuoden 2016 aikana jatkoimme sähköverkkomme parantamista siirtämällä sähköverkkoja maan alle säältä suojaan.
  • Nostimme siirtohintoja rahoittaaksemme verkonparannushankkeitamme ja löysimme ratkaisun kuluttaja-asiamiehen kanssa hinnankorotusten jaksottamisesta.
  • Panostimme asiakaskokemuksen kehittämiseen.
  • Osallistuimme työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmässä tulevaisuuden sähköverkon suunnitteluun.
  • Vuonna 2016 Carunan liikevaihto oli 384 miljoonaa euroa.
  • Carunan hallitus valitsi uudeksi toimitusjohtajaksemme Tomi Yli-Kyynyn.

Caruna lyhyesti

Caruna on Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö. Carunalla on 21 prosentin markkinaosuus Suomen paikallisesta sähkönsiirrosta. Vastaamme 664 000 yksityis- ja yritysasiakkaan sähkönjakelusta Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa ja Pohjois-Suomessa. 82 000 kilometrin pituinen sähköverkkomme yltäisi kaksi kertaa maapallon ympäri.

Haluamme vastata asiakkaan odotuksiin ja ennen kaikkea turvata häiriöttömän sähkönsaannin.

Haluamme vastata asiakkaan odotuksiin ja ennen kaikkea turvata häiriöttömän sähkönsaannin. Parannamme ja kehitämme sähköverkkoamme jatkuvasti. Investoimme sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseen vuosittain noin 200 miljoonaa euroa seuraavan vuosikymmenen ajan. Visionamme on olla paras sähkönsiirtoyhtiö.

Carunalla on 270 omaa työntekijää ja työllistämme suoraan 2 000 työntekijää projekteissamme eri puolilla Suomea. Pääkonttorimme sijaitsee Espoossa.

Carunan omistajat ovat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 %) ja Elo (7,5 %) sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments (40 %) ja Borealis Infrastructure (40 %). Toimintamme on säänneltyä. Energiavirasto valvoo sähköverkkoliiketoimintaa Suomessa.

Yhtiörakenne

Caruna Networks Oy toimii Caruna Networks -konsernin (”Caruna”) emoyhtiönä. Caruna Networks Oy:n emoyhtiö on Suomi Power BV, jonka kotipaikka on Alankomaat. Caruna Networks Oy:n lisäksi konserniin kuuluvat yhtiöt Caruna Networks Sähkönsiirto Oy, Caruna Networks Espoo Oy, Caruna Oy ja Caruna Espoo Oy. Caruna Networks Oy omistaa Caruna Networks Sähkönsiirto Oy:n ja Caruna Networks Espoo Oy:n, jotka puolestaan omistavat Caruna Oy:n ja Caruna Espoo Oy:n.

Konsernin yhtiöistä Caruna Oy ja Caruna Espoo Oy harjoittavat Energiaviraston myöntämällä sähköverkkoluvalla sähkön alue- ja jakeluverkkotoimintaa omistamissaan sähköverkoissa. Caruna Oy vastaa sähkönsiirrosta Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Caruna Espoo Oy toimii Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Joensuussa.

Caruna Oy ja Caruna Espoo Oy ovat erillisiä yhtiöitä. Niillä on erillinen hinnoittelu, sillä sähkönsiirron hintoihin vaikuttavat muun muassa paikallisen verkon olosuhteet. Caruna Oy:n verkko on suureksi osaksi maaseutuverkkoa ja Caruna Espoo Oy:n kaupunkiverkkoa.

Caruna Networks Oy, Caruna Networks Espoo Oy ja Caruna Networks Sähkönsiirto Oy tuottavat tukipalveluja koko Caruna-konsernille.

Talouden avainluvut

Toimitusjohtajalta

Vuosi 2016 oli tapauksekas vuosi Carunalle. Verkonparannushankkeemme etenivät, asiakasmäärämme kasvoi ja kehitimme muun muassa asiakaspalveluamme ja hankintakäytäntöjämme.

Asiakkaidemme keskeisin odotus on, että sähkö kulkee. Meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että 1,5 miljoonaa verkkoalueella asuvaa suomalaista voi elää vaivatonta arkea. Samalla edistämme yhteiskunnan yleistä turvallisuutta ja huoltovarmuutta.

Meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että 1,5 miljoonaa verkkoalueella asuvaa suomalaista voi elää vaivatonta arkea.

Toimitusvarmuuden lisäksi asiakkaamme odottavat meiltä kohtuullista hinnoittelua ja laadukasta asiakaspalvelua. Alkuvuonna 2016 tekemämme hinnankorotukset aiheuttivat laajan julkisen keskustelun sähkönsiirron hinnoittelusta. Kuluttaja-asiamiehen kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena jaksotimme korotukset kahdelle vuodelle, minkä jälkeen viranomaiset ovat arvioineet tehdyt korotukset kohtuullisiksi. Hinnankorotukset ovat myös välttämättömät, jotta pystymme vastaamaan toimialaan kohdistuviin odotuksiin.

Vuosikymmenen kestävässä verkonparannusohjelmassamme uudistamme teknisen käyttöikänsä päähän tullutta sähköverkkoa ja kaapeloimme sitä maan alle säältä suojaan.

Olemme sitoutuneet täyttämään sähkömarkkinalain tavoitteet vuoteen 2028 mennessä siten, että pystymme palauttamaan asiakkaille sähköt taajamissa kuudessa ja haja-asutusalueilla 36 tunnissa. Investoimme verkkoomme noin 200 miljoonaa euroa vuosittain.

Työturvallisuuden parantaminen on yksi keskeisistä tavoitteistamme, ja olemmekin onnistuneet siinä. Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumi myönsi Carunalle toista vuotta peräkkäin parhaan mahdollisen tasoluokituksen työturvallisuudessa. Lisäksi saavutimme urakoitsijoidemme tapaturmataajuudessa tähän mennessä parhaan tuloksen. Parantuneesta tasosta huolimatta jatkamme työtä turvallisuuden eteen myös jatkossa. Jokainen työtapaturma tutkitaan ja tarvittaessa käytäntöjä muutetaan turvallisemmiksi.

Uuden verkon rakentamiseen liittyvän hankintastrategian myötä keskeisten materiaalien hankinta siirtyi urakoitsijoilta Carunan vastuulle vuoden 2016 alusta. Materiaalien kierrätyksen osalta laajensimme kierrätyssopimustamme Kuusakosken kanssa. Kaikki sähköverkosta purettava materiaali hyödynnetään.

Menestyksekäs toiminta edellyttää asiantuntevaa, hyvinvoivaa ja tyytyväistä henkilöstöä sekä toimivia sidosryhmäsuhteita. Keskityimme vuoden aikana henkilöstömme asiakaslähtöisyyden ja osaamisen kehittämiseen, hyvinvointiin sekä työkiertoon. Olimme aktiivisesti vuoropuhelussa viranomaisten, kuntien, järjestöjen ja maanomistajien kanssa. Näihin panostamme myös jatkossa.

Energia-ala on suurten muutosten edessä. Niin energiantuotanto kuin -kulutuskin ovat muuttumassa. Liikenteen sähköistymisellä on suuria vaikutuksia sähköntuotantoon, -jakeluun sekä kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Energian pientuotanto on monille tärkeää oman vastuullisuuden ja ekologisuuden näkökulmasta.

Älykäs sähköverkko mahdollistaa energian yhä tehokkaamman käytön ja tukee siirtymistä kohti entistä ekologisempaa energiantuotantoa. Edistämme osaltamme kansallisen hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamista suunnittelemalla ja rakentamalla sähköverkkoamme siten, että se soveltuu hajautetun uusiutuvan energian tuottamiseen.

Vuonna 2017 viemme eteenpäin verkonparannus- hankkeitamme. Jatkamme myös asiakaskokemuksen kehittämistä.

Vuonna 2017 viemme eteenpäin verkonparannushankkeitamme. Jatkamme myös asiakaskokemuksen kehittämistä muun muassa ottamalla käyttöön uusia keskeisiä tietojärjestelmiä, joilla parannamme asiakasviestintää. Yksinkertaistamme omaa toimintaamme ja lisäämme taloudellista tehokkuuttamme.

Me Carunassa haluamme olla luotettava kumppani ja aktiivinen toimija tulevaisuuden energiajärjestelmän kehittämisessä. Haluamme tehdä tekoja, jotka palvelevat asiakkaitamme ja kaikkia sidosryhmiämme. Me jaamme hyvää energiaa.

Espoossa maaliskuussa 2017

Jyrki Tammivuori
Vt. toimitusjohtaja

Vuoden 2016 keskeiset tapahtumat

TAMMI-MAALISKUU

  • Olimme yksi pääyhteistyökumppaneista nuorten jääkiekon MM-kisoissa 2016, jotka pelattiin vuodenvaihteessa 2015–2016 Helsingissä. Aloitimme kolmivuotisen sponsorointiyhteistyön Suomen Jääkiekkoliiton kanssa erityisesti lasten ja nuorten liikunnan tukemiseksi.
  • Kerroimme asiakkaillemme nostavamme hintoja 1.3.2016 alkaen. Hinnankorotukset aiheuttivat laajan julkisen keskustelun. Ratkaisuksi löysimme kuluttaja-asiamiehen kanssa hinnankorotusten jaksottamisen ja alensimme sähkönsiirron perusmaksuja vuoden määräajaksi.
  • Solmimme mittavan kolmen vuoden puitesopimuksen Empowerin, Telogin ja Voimatelin kanssa sähkönjakeluverkon kehittämisestä ja saneeraamisesta Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla sekä Lapissa.
  • Rahoitimme toimintaamme uudelleen pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti. Kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta saadulla rahoituksella varmistimme verkonparannushankkeidemme toteutuksen.
  • Julkaisimme tilinpäätöstiedot ja ensimmäisen yritysvastuuraporttimme maaliskuun lopussa.

HUHTI-KESÄKUU

  • Jatkoimme verkonparannusinvestointiemme turvaamista ja rahoitimme toimintaamme kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille suunnatuilla joukkovelkakirjalainoilla.
  • Työterveyslaitoksen Nolla tapahtumaa –foorumi myönsi Carunalle parhaan mahdollisen tasoluokituksen työturvallisuudessa.
  • Kaikkiaan 20 kesätyöntekijää tuli töihin Carunalle.

HEINÄ-SYYSKUU

  • Elokuinen Rauli-myrsky oli vuoden voimakkain sähköverkkoomme vaikuttanut myrsky.
  • Caruna palkittiin hyvästä asiakaskokemuksen johtamisesta asiakaskokemuksen ammattilaisverkosto CXPA™ Finlandin tutkimuksessa.
  • Liitimme Kantin ja Peuravaaran tuulipuistot verkkoomme.

LOKA-JOULUKUU

  • Toimitusjohtaja Ari Koponen ilmoitti lokakuussa jättävänsä tehtävänsä. Talousjohtaja Jyrki Tammivuori aloitti tilapäisenä toimitusjohtajana. Hallitus nimitti joulukuussa Carunan uudeksi toimitusjohtajaksi Tomi Yli-Kyynyn, joka aloittaa tehtävässään keväällä 2017.
  • Solmimme kolmen vuoden sopimuksen verkonparannustöistä Keski- ja Länsi-Uudellamaalla Eltel Networksin, Relacomin ja Vertekin kanssa.
  • Euroopan investointipankki myönsi Carunalle 200 miljoonan euron lainan verkonparannushankkeiden toteuttamiseen.
  • Sähkön pientuotannon yleistyminen näkyi Carunan verkkoalueella. Verkkoomme liitettyjen aurinkosähköjärjestelmien määrä liki kolminkertaistui vuoden loppuun mennessä edellisvuoteen verrattuna.
  • Jatkoimme sähkönjakelun luotettavuutta parantavia verkonparannushankkeita läpi vuoden.

Sähkömarkkinat Suomessa

Sähköntuotanto ja sähkönsiirto

Sähkö tuotetaan voimalaitoksissa ydin-, vesi- ja tuulivoimalla sekä eri polttoaineilla. Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta.

Voimalaitoksilta sähkö siirtyy koteihin ja muihin sähkön käyttöpaikkoihin kanta- ja jakeluverkkoa pitkin. Sähkönsiirrosta kantaverkossa vastaa Fingrid Oyj. Kantaverkossa sähkö siirtyy tuottajilta sähkönsiirto- ja teollisuusyrityksille. Sähkönsiirtoyhtiö siirtää sähköä kotitalouksiin ja yrityksille keski- ja pienjännitteisessä jakeluverkossa.
 

Sähkönsiirto lyhyesti

Sähkönsiirron sääntely

Suomessa sähkönsiirtomarkkina on tarkasti säänneltyä ja valvottua. Sähkömarkkinalain tarkoituksena on taata sähkön loppukäyttäjille hyvä sähkön toimitusvarmuus, kilpailukykyinen hinta sekä toimivat ja tasapuoliset palveluperiaatteet.

Carunalla on Energiaviraston myöntämät verkkoluvat, joita toimintamme sähkönsiirtoyhtiönä edellyttää. Energiavirasto valvoo sähkönsiirtoyhtiöiden toimintaa ja määrittelee sähkönsiirrolle sallitun kohtuullisen tuoton, jonka perusteella yhtiöt määrittelevät siirtohinnat.

Sähköverkkoliiketoimintaa sääntelevän sähkömarkkinalain lähtökohtana on, että sähköverkot muodostavat tuottajan ja käyttäjän välisen markkinapaikan, joka palvelee tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin sähkökaupan osapuolia, niin myyjiä kuin ostajia. Sähköverkonhaltijan, kuten Carunan, velvollisuutena on käyttää, kehittää ja ylläpitää verkkoaan sähkömarkkinoiden tarpeiden mukaisesti ja turvata näin osaltaan sähköjärjestelmän toimivuus ja varmuus. Verkonhaltijan tehtävänä on myös tarjota verkkoliittymä ja sähkönsiirto asiakkaille tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin.

Tiedonhallinta on tärkeä osa sähkömarkkinoiden toimintaa. Lainsäädännön perusteella Carunalla on erityinen vastuu toimia puolueettomasti ja jakaa tarpeellinen tieto muiden markkinaosapuolten kesken. Toisaalta meitä sitoo henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset. Nämä edellyttävät muun muassa, että kuluttajilla on oikeus hallita omia tietojaan.

Sähkömarkkinalaki uudistettiin vuonna 2013 sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Sähkömarkkinalaki uudistettiin vuonna 2013 sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi. Sähkömarkkinalain mukaan myrskystä tai lumikuormasta aiheutunut sähkökatko ei saa kestää yli kuutta tuntia kaupungeissa ja taajamissa eikä yli 36 tuntia niiden ulkopuolella.

Kaikkien sähköverkkoyhtiöiden on parannettava toimitusvarmuuttaan siten, että sähkökatkot eivät ylitä laissa asetettuja aikarajoja vuoden 2028 jälkeen. Carunalle tämä tarkoittaa merkittäviä investointeja toimitusvarmuuden parantamiseen esimerkiksi siirtämällä ilmajohtoverkkoja maan alle ja lisäämällä verkostoautomaatiota. Investointeja lisäävät myös jakeluverkon ikääntymisestä johtuvat uudistamistarpeet.

Lue lisää verkonparannushankkeesta ja sähköverkon uudistamisen periaatteista.

Siirtohintojen valvonta

Energiavirasto valvoo sähkönsiirtoyhtiöiden tuottoja neljän vuoden valvontajaksoissa. Jos jakson toteutunut tuotto ylittää Energiaviraston määrittelemän kohtuullisen tuoton rajan, kertyy ylijäämää. Jos taas jakson toteutunut tuotto jää tämän alle, syntyy alijäämää.

Caruna määrittelee sähkönsiirtohinnat arvioimalla tietyn tuotto- ja kulutason.

Caruna määrittelee sähkönsiirtohinnat arvioimalla tietyn tuotto- ja kulutason. Kuluihin vaikuttavia tekijöitä on useita, esimerkiksi inflaatio, korkotaso ja sääolot. Tämän vuoksi arviot toteutuvat harvoin tarkasti.

Jos kerättyjen sähkönsiirtomaksujen määrä alittaa ennakoidun tason, Caruna voi veloittaa enemmän siirtomaksuja seuraavalla nelivuotiskaudella. Jos sähkönsiirrosta on veloitettu liikaa, Caruna hyvittää ylijäämän asiakkaille seuraavassa jaksossa.

 

 

Tulevaisuuden sähköverkko

Pyrimme jatkuvasti kehittämään palveluitamme niin, että ne vastaavat asiakkaidemme odotuksia sekä yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Uudet teknologiat, kuten energiavarastot ja laajamittainen, hajautettu energiantuotanto muuttavat tulevaisuudessa jakeluverkonhaltijoiden tehtäviä ja liiketoimintamalleja. Hyvä esimerkki uuden teknologian mukanaan tuomista muutoksista on etäluettavat sähkömittarit, jotka asensimme vuoden 2014 loppuun mennessä. Etäluettavien mittareiden ansiosta asiakkaat voivat hankkia sähköenergiaa tuntikohtaisesti ja seurata sähkönkulutustaan Carunan energianseurantapalvelussa.

Hyvä esimerkki uuden teknologian mukanaan tuomista muutoksista on etäluettavat sähkömittarit, jotka asensimme vuoden 2014 loppuun mennessä.

Asiakkaan toimintamahdollisuuksien parantamista valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön perustamassa älyverkkotyöryhmässä. Työryhmän tarkoituksena on ohjata sähköverkon suunnittelua ja rakentamista niin, että asiakkaat voisivat osallistua aktiivisemmin sähkömarkkinoille muun muassa myymällä omaa sähkön pientuotantoaan.

Caruna toimii älyverkkotyöryhmässä teknisenä neuvonantajana ja asiakkaiden tarpeiden toteuttajana. Älyverkkotyöryhmä tulee esittämään tulevaisuuden suuntaviivat koko Suomen sähköjärjestelmälle virallisessa mietinnössään syksyllä 2018.

Tulevaisuuden suunnittelun lisäksi rakennamme Carunassa jo käynnissä olevien verkonparannushankkeiden avulla vahvan pohjan tulevaisuuden sähkömarkkinoille. Nykyiset verkon rakennusperiaatteemme mahdollistavat uusiutuvan energian liittämisen verkkoomme laajamittaisesti ja kustannustehokkaasti. Lisäksi etäluettavat mittarit mahdollistavat sen, että asiakkaat voivat myydä käyttämättä jättämänsä sähkön.

Yritysvastuu

Carunassa vastuullisuus tarkoittaa, että työskentelemme luotettavasti ja vastuullisesti asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme ja omistajiemme kanssa suomalaisen yhteiskunnan hyväksi ja asetamme turvallisuuden ja ympäristön etusijalle kaikessa toiminnassamme.

Vuonna 2015 kartoitimme toimintamme keskeiset vaikutukset, määritimme olennaiset vastuullisuusteemat sekä yritysvastuun tavoitetilan.

Tavoitteenamme on olla Suomen vastuullisin sähkönsiirtoyhtiö.

  • Tavoitteenamme on olla Suomen vastuullisin sähkönsiirtoyhtiö, joka tuottaa lisäarvoa asiakkailleen, yhteiskunnalle ja omistajilleen.
  • Tarjoamme luotettavan sähköverkon, joka siirtää sähköä turvallisesti luontoarvot huomioiden.
  • Saavutamme visiomme toimimalla eettisesti ja pitkäjänteisesti yhdessä luotettavien kumppaneidemme kanssa.

Keskeiset yritysvastuuteemat

Määritimme toimintamme olennaisimmat vaikutukset Global Reporting Initiativen (GRI) G4-olennaisuusprosessin mukaisesti kesän ja syksyn 2015 aikana. Olennaisuusprosessin tuloksena kiteytimme Carunan yritysvastuun keskeiset painopistealueet sekä GRI G4 -näkökohdat.

Lue lisää olennaisuuden määrittelyprosessista GRI ja data -osiosta.

Kehitämme toimintaamme ja raportoimme siitä yritysvastuun olennaisiin teemoihin keskittyen. Huomioimme olennaisuusprosessin tulokset myös sidosryhmäyhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa.
 

Yritysvastuun teemat ja näkökohdat

Yritysvastuun periaatteet

Olemme kuvanneet yritysvastuun periaatteemme Carunan HSE-politiikassa (Health, Safety and Environment):

Tuotteemme ja palvelumme ovat turvallisia, laadukkaita ja helposti saatavilla.

  • Yhtiömme, kaikki työntekijämme ja liikekumppanimme noudattavat lakeja ja muita määräyksiä, parhaita käytäntöjä ja toimialan standardeja.
  • Kehitämme sähköverkkoamme ottamalla terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon sekä päivittäisissä toiminnoissamme että pitkän aikavälin kehityksessä.
  • Kaikilla työntekijöillämme ja liikekumppaneillamme tulee olla mahdollisuus työskennellä terveellisessä, turvallisessa ja motivoivassa työympäristössä.
  • Tuotteemme ja palvelumme ovat turvallisia, laadukkaita ja helposti saatavilla.
  • Edistämme terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kulttuuria kaikissa toiminnoissamme asettamalla päämääriä, tavoitteita ja toimintaohjelmia jatkuvan parantamisen hengessä.
  • Tunnistamme verkko-omaisuutemme ja toimintojemme ympäristövaikutuksia ja hallitsemme ne täsmällisesti. Otamme huomioon sähköverkon koko elinkaaren.
  • Estämme ja minimoimme ihmisille ja ympäristölle aiheutuvia vahinkoja järjestelmällisillä riskienarvioinneilla.
  • Sitoutamme työntekijämme ja liikekumppanimme vastuulliseen toimintatapaamme ja yhteisiin päämääriimme.
  • Teemme yhteistyötä kuntien, viranomaisten, yksityisten maanomistajien ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa.
  • Toimintaamme leimaa avoin sisäinen ja ulkoinen viestintä, joka luo luottamusta asiakkaiden, liikekumppaneiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa.

Yritysvastuun tavoitteet

Olemme asettaneet valituille yritysvastuuseen liittyville tunnusluvuille tavoitteita vuodelle 2017. Avainmittarit ja tavoitteet on esitetty oheisessa taulukossa.
 

Teema Mittari Tavoite vuonna 2016 Toteuma vuonna 2016 Tavoite vuonna 2017
Toimitusvarmuus SAIDI* 117 min. 95 min. 109 min.
KAH** 23,6 milj. € 22,6 milj. € 21,4 milj. €
Kaapelointiaste 42 % 40 % 47 %
Toimitusvarmuusvaatimusten mukaisen verkon piirissä olevat asiakkaat, pois lukien loma-asunnot 67 % 65 % 70 %
Asiakkaat ja yhteiskunta Asiakastyytyväisyys (NPS) 18 -12,5 10 (uusi, laajempi mittaus)
Mainetutkimuksen tulos Parannus edelliseen mittaukseen (oli 64) Ei parannusta (pääasiassa hintamuutosten vuoksi) Parannus edelliseen mittaukseen
Sidosryhmäyhteistyö Aktiivinen sidosryhmäyhteistyö Aktiivinen sidosryhmäyhteistyö Aktiivinen sidosryhmäyhteistyö
Verkonparannushankkeiden asiakastyytyväisyys (uusi 2017) Mittaustavan luominen
Turvallisuus Oman henkilöstön tapaturmataajuus (TRIF***)  2 0 0
Urakoitsijoiden tapaturmataajuus (LWIF****)  9 5,2  8
Kolmansien osapuolten sähkötapaturmat (Tukesille raportoidut) 0 0 0
Henkilöstö Henkilöstötyytyväisyys 74 65 (lue lisää) 70
Koulutuspäivät 2 työpvä/hlö 4,2 työpvä/hlö 2 työpvä/hlö
Sairaspoissaolot < 2,5 % 2,2 % < 2,0 %
Ympäristö Öljyvuotojen lukumäärä  30 kpl 7 kpl 100 kg (yht. 34 kpl) 7 kpl (100 kg)
Purettavan verkon jatkokäsittely ***** 15 % 15 % 30 %
Pylväsmuuntamoiden määrä pohjavesialueilla  830 1 150 (tavoitetta ei saavutettu, koska purkutyöt ajoittuvat talveen 2017) 520
Ilmajohtojen väheneminen -3 200 km -1 205 km –3 800 km
Vastuullinen hankinta Hankintaketjun- ja hankintakäytäntöjen kuvaus Valmis Valmis
Palvelu- ja materiaalitoimittajien auditointi Viisi toimijaa auditoitu Viisi toimijaa auditoitu Kuusi toimijaa auditoitu (urakoitsijat, materiaalitoimittajat, ICT-toimittajat)
Supplier code of conduct -kurssin suoritusaste (uusi 2017) 100 %
Avoimuus, eettiset liiketoiminta-periaatteet ja hyvä hallinnointitapa Carunan toimintaohje -verkkokoulutuksen suoritusaste 100 % 96,5 % (tavoitetta ei saavutettu henkilöstön normaalin vaihtuvuuden vuoksi) 100 %
Johtamisjärjestelmät ja prosessit (uusi 2017) Johtamisjärjestelmän uudistaminen ja prosessien kehittäminen (ISO55001-sertifiointi)
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (uusi 2017) Integroiminen osaksi Carunan liiketoimintasuunnitelmaa


*SAIDI = System Average Interruption Duration Index.
Sähkönjakelun keskeytyksen keskimääräinen keskeytysaika per asiakas.

**KAH = Keskeytyksestä aiheutunut haitta. Mittari kuvaa sähkönjakelun keskeytyksen laskennallista haittakustannusta, jolla kuvataan asiakkaille aiheutunutta haittaa.

***TRIF = Total Recordable Injury Frequency. Mittari kuvaa Carunan henkilöstön poissaoloon johtaneet tai hoitokäynnin aiheuttaneet työpaikkatapaturmat suhteutettuna työtunteihin (kpl/miljoonaa tehtyä työtuntia).

****LWIF = Lost Workday Injury Frequency. Carunan työtehtävissä tai ympäristössä urakoitsijoille ja aliurakoitsijoille tapahtuneista, vähintään yhden kokonaisen päivän työkyvyttömyyteen johtaneista työtapaturmista suhteutettuna työtunteihin (kpl/miljoonaa tehtyä työtuntia).

*****Materiaalien kierrätys on ulkoistettu Kuusakoski Oy:lle elokuusta 2015 lähtien. Kuusakoski-yhteistyö koskee uusia urakoitsijasopimuksia. Tavoitteena on, että vuonna 2017 verkosta purettavan ja Kuusakoskelle päätyvän materiaalin kierrätysaste on 30 prosenttia. Vanhojen sopimusten osalta kierrätyksen hoitavat urakoitsijat. Jatkossa kierrätysaste nousee, kun yhä useampi urakkasopimus on Kuusakoski-yhteistyön piirissä.