Luotettava sähkönjakelu

Sähkönsiirron toimitusvarmuus on toimintamme kulmakivi. Tavoitteemme – luotettava sähkönjakelu – on myös parasta asiakaspalvelua. Kehitämme sähköverkkoamme pitkäjänteisesti vastataksemme myös tulevaisuudessa asiakkaidemme ja yhteiskunnan vaatimuksiin.

  • Vuonna 2016 panostimme asiakaskokemukseen, jonka tärkeimpiä tekijöitä on sähkön toimitusvarmuus.
  • Kaapeloimme yhteensä 4 566 km verkkoa maan alle säältä suojaan.
  • Saneerasimme ja rakensimme sähköverkkoa 238 miljoonalla eurolla.
  • Toimitusvarmuusasteemme oli 99,98 %.
  • Verkonparannushankkeiden myötä saimme siirrettyä noin 30 000 Carunan asiakasta keskijännitteisen maakaapeliverkon ja luotettavamman sähkönjakelun piiriin.
  • Päivitimme varautumis- ja valmiussuunnitelmamme sähköverkon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle.

Sähköverkko lukuina

Verkon ylläpito ja kehittäminen

Carunalla on Suomen suurimpana sähkönsiirtoyhtiönä yli 82 000 kilometriä sähköverkkoa. Suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme verkkoa siten, että se täyttää asiakkaidemme ja yhteiskunnan vaatimukset nyt ja tulevaisuudessa. Valvomme verkkoamme ympäri vuorokauden ja urakoitsijat ovat verkkoalueillamme valmiina huolto- ja korjaustoimenpiteisiin ongelmatilanteissa.

Valvomme verkkoamme ympäri vuorokauden.

Carunalla on käynnissä vuosikymmenen kestävä verkonparannushanke, jossa viemme sähköverkkoa maan alle säältä suojaan. Olemme sitoutuneet täyttämään sähkömarkkinalain tavoitteet vuoteen 2028 mennessä siten, että pystymme palauttamaan asiakkaille sähköt taajamissa kuudessa tunnissa ja haja-asutusalueilla 36 tunnissa. Investoimme verkkoon vuosittain noin 200 miljoonaa euroa.
 

Sähkömarkkinalain mukaiset toimitusvarmuustavoitteet

 
Verkonparannushankettamme ohjaavat lainsäädännön asettaman toimitusvarmuustavoitteen lisäksi verkon ikärakenne sekä kasvu, joka syntyy muun muassa uusista liittymistä ja yhteiskunnan perusinfrastruktuurin kehittymisestä. Nyt rakennettavan verkon on palveltava suomalaista yhteiskuntaa seuraavat 40–50 vuotta ja rakentamisessa on huomioitava energiankäytön ja –tuotannon muutokset, kuten liikenteen sähköistyminen ja sähkön mikrotuotanto.
 

Investointeja ohjaavat tekijät

Teemme toimitusvarmuusinvestoinnit asiakasvaikutuksen mukaan järjestyksessä, josta asiakkaamme hyötyvät eniten. Toimenpiteet kohdistetaan ensin alueille, joissa asiakastiheys ja siirrettävän sähkön määrä ovat suurimpia. Vuonna 2016 siirryimme maakaapeloinnissa yhä enemmän taajamien ulkopuolelle.

Toimenpiteet kohdistetaan ensin alueille, joissa asiakastiheys ja siirrettävän sähkön määrä ovat suurimpia.

Parannamme verkkoa laajoina maantieteellisenä kokonaisuuksina, jolloin voimme optimoida niin hankkeisiin liittyvät hankinnat kuin ympäristölliset ja tekniset seikatkin. Hankkeiden suunnittelua ohjaavat elinkaarikustannukset: vaikka maakaapelointi on rakennusvaiheessa hieman kalliimpaa kuin perinteisten ilmajohtojen rakentaminen, maakaapeloinnilla on pienemmät kunnossapito- ja korjauskustannukset.

Lisäksi parannamme sähköverkon luotettavuutta teknisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi rengasverkkojen ja verkostoautomaation ansiosta pystymme rajaamaan viat ja palauttamaan sähköt nopeammin vahingoittumattomiin verkoston osiin. Hoidamme myös sähkölinjojen lähellä olevia metsäalueita.

Verkko-omaisuuden hallinnasta vastaa Carunan omaisuudenhallintayksikkö. 

Lue lisää omaisuudenhallinan johtamisesta

Case: Pienjänniteverkon maakaapelointi vaatii kurkistusta kristallipalloon


 
Ennen kuin sähkökaapeleita aletaan kaivaa maan alle, verkon tarpeita tulee ennustaa 40 vuoden päähän. Se ainakin tiedetään, että sähköautojen ja aurinkopaneeleiden yleistyminen määrittää tulevaisuuden pienjänniteverkkoa.

Caruna on maakaapeloinut sähköverkostaan jo noin 40 prosenttia, ja vuonna 2018 aloitetaan myös asiakkaiden tonteille ulottuvan pienjänniteverkon maakaapelointi.

Tätä varten pilotoidaan myös muita tulevaisuuden sähköverkon tarpeita, ja aivoriihen seurauksena syntyi niin kutsuttu yhdistelmäkaappi, jonka toimivuutta kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Sähkökaappi asennetaan asiakkaan tontin nurkalle, ja sen ideana on yhdistää asiakkaan mittauskeskus ja Carunan sähkönjakelu niin, että kaappi mahdollistaisi sähkönjakelun mahdollisimman moneen tarpeeseen. Lisäksi kaappi mahdollistaa uudisrakennusvaiheessa sähkönjakelun heti, kun vanhassa toimintamallissa sähkön saanti kestää noin kaksi viikkoa.

”Asiakkaalla voi tulevaisuudessa olla omia uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkopaneeleita tai vaikka pieni tuulivoimalaitos. Yhdistelmäkaappi toimisi liittymispisteenä asiakkaan sisäisen verkon ja Carunan verkon välillä, ja näin se mahdollistaisi vaihtoehtoisten sähkönlähteiden käytön muutenkin kuin asiakkaan omiin välittömiin tarpeisiin”, projektia vetävä Sebastian Ahlnäs kertoo.

Uutta kaappia voisi käyttää myös sähköauton latauspisteenä, ja miksipä sen kautta ei voisi tulevaisuudessa toimittaa vaikka valokuituverkkoliittymää, jolloin asiakas saisi sähköt ja internetyhteyden samasta paikasta. Ratkaisua kehitetään parhaillaan yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa.

”Aalto-yliopisto tuli mukaan kuvioihin, kun halusimme panostaa kaapin ulkoasuun. Se asennetaan asiakkaan tontin rajalle näkyvälle paikalle, joten sen täytyy sulautua katukuvaan”, Ahlnäs sanoo.

Ensimmäinen, 35 omakotitalon alueelle Hyvinkäälle rakennettu pilotti oli onnistunut, joten vuonna 2016 pilotointia jatkettiin kahdella uudella alueella, Mustiossa ja Aurassa.

Pilottialueilla kokeillaan yhteensä 60 yhdistelmäkaapin toimivuutta verkon maakaapeloinnissa ja selvitetään, miten ja millaisella rakenteella pienjänniteverkko kannattaa rakentaa vuonna 2018.

Sähköverkon kehittämistoimenpiteet vuonna 2016

Vuonna 2016 jatkoimme sähkön toimitusvarmuutta parantavia laajoja investointeja kaikilla verkkoalueillamme. Pääpaino verkonparannushankkeissa oli edelleen keskijänniteilmajohtoverkon saneerauksessa.

Rakensimme pien- ja keskijännitemaakaapeliverkkoa yhteensä noin 4 566 kilometriä. Koko verkon kaapelointiaste oli vuoden 2016 päättyessä 40 prosenttia. Verkonparannushankkeiden myötä saimme siirrettyä noin 30 000 Carunan asiakasta keskijännitteisen maakaapeliverkon ja luotettavamman sähkönjakelun piiriin.

Tutustu alueellisiin verkkotietoihin.

Toimitusvarmuus vuonna 2016

Sähköverkkomme säästyi laajoilta myrskyiltä ja lumikuormilta vuonna 2016. Suurin yksittäinen tekijä keskimääräisen sähköverkon vikojen korjausajan pidentymiseen oli Rauli-myrsky elokuussa 2016. Vuosina 2014–2016 tehdyt verkonparannustoimenpiteet vähensivät myrskyn vaikutuksia. Sähkön toimitusvarmuusaste pysyi vuonna 2016 ennallaan 99,98 prosentissa.

Sähkön toimitusvarmuusaste pysyi vuonna 2016 ennallaan 99,98 prosentissa.

Vuonna 2016 sähkönjakelukeskeytysten esiintymistiheyttä kuvaava SAIFI-tunnusluku (System Average Interruption Frequency Index) oli 1,7. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin asiakas koki alle kaksi sähkönjakelun keskeytystä vuoden aikana. Sähkökatkon kestoa kuvaava SAIDI-tunnusluku (System Average Interruption Duration Index) eli keskimääräinen asiakkaan vuodessa kokemien keskeytysten kestoaika oli 95 minuuttia.

Tunnusluvut sisältävät myös suunnitellut keskeytykset. Suunniteltujen keskeytysten määrä on kasvanut, sillä Carunalla on käynnissä mittava verkonparannusohjelma, ja uuden verkon käyttöönotto aiheuttaa sähkökatkoja asiakkaille. Ilmoitamme näistä katkoista asiakkaillemme etukäteen.

Tutustu tunnuslukuihin.

Varautuminen poikkeustilanteisiin

Yhteiskunta on entistä riippuvaisempi luotettavasta sähkönjakelusta kaikissa olosuhteissa. Kriittisten sähkö- ja tietoliikenneverkkojen sekä asiakkaiden välisiä keskinäisiä riippuvuuksia on selvitetty muun muassa Huoltovarmuuskeskuksen tutkimuksessa.

Pyrimme takaamaan mahdollisimman häiriöttömän sähköntoimituksen. Jos sähkönjakelu keskeytyy, Carunan on jakeluverkonhaltijana tiedotettava siitä viipymättä asiakkailleen sekä pelastuslaitoksille. Samalla asiakkaille ja viranomaisille on annettava arvio keskeytyksen kestosta ja laajuudesta. Viranomaiset saavat tiedon Krivat-tilannekuvajärjestelmästä, joka on viranomaisten ja huoltovarmuuskriittisten toimijoiden yhteinen portaali.

Häiriökartta tarjoaa asiakkaillemme ajantasaisen tiedon sähkökatkoista ja niiden arvioidusta korjausajasta.

Verkkosivuillamme oleva häiriökartta tarjoaa asiakkaillemme ajantasaisen tiedon sähkökatkoista ja niiden arvioidusta korjausajasta. Lisäksi Carunan sähkönjakelun keskeytyksen piirissä olevien asiakkaiden määrä löytyy Energiateollisuus ry:n ylläpitämältä Sähkökatkokartta-sivustolta. Asiakkaamme voivat myös tilata maksuttoman Caruna Sähkövahti –palvelun, joka ilmoittaa sähkökatkoista suoraan asiakkaan matkapuhelimeen tai sähköpostiin. Ohjeistamme asiakkaitamme myös varautumisesta sähkönjakelun häiriöihin.

Lue lisää aiheesta.

Carunalla on sähkömarkkinalain edellyttämä varautumis- ja valmiussuunnitelma sähköverkon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle. Varautumissuunnitelma vastaa normaalitilanteen sähköverkon häiriöihin kuten luonnonilmiöiden aiheuttamiin sähkökatkoihin. Valmiussuunnitelma on puolestaan tarkoitettu poikkeuslainsäädännön aikaiseen sähköntoimituksen jatkuvuuden varmistamiseen ulkoisessa tai sisäisessä uhassa. Tarkennamme suunnitelmia sekä toimintatapojamme häiriö- ja vikatilanteista saamiemme kokemusten perusteella.
 

Varautuminen poikkeustilanteisiin

Sähkömarkkinalain edellyttämät varautumis- ja valmiussuunnitelmat on päivitettävä säännöllisesti. Toimitimme viimeisimmän päivityksen valvovalle viranomaiselle kesäkuussa 2016. Jatkuvuudenhallinnan ylläpitämiseksi tarkastelemme varautumistamme neljä kertaa vuodessa. Varautumis- ja valmiussuunnitelmista vastaa Carunan käyttötoiminnot-yksikkö. Turvallisuuspäällikkö huolehtii suunnitelmien ajantasaisuudesta ja raportoinnista viranomaisille.

Yhteistyön ja valmiuden ylläpitämiseksi osallistumme viranomaisten järjestämään varautumis- ja valmiusorganisaatioiden toimintaan.

Lue lisää yhteistyöstämme viranomaisten kanssa.

Huoltovarmuus

Caruna on maamme suurimpana jakeluverkonhaltijana huoltovarmuuskriittinen yritys. Huoltovarmuus tarkoittaa kykyä selviytyä häiriötilanteissa ja kriisioloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin ja haitoin. Varaudumme ylläpitämään sähkönsiirron toimituskykyä nykyisellä toimitusvarmuustasolla pitkittyvänkin kriisin aikana.

Varaudumme ylläpitämään sähkönsiirron toimituskykyä pitkittyvänkin kriisin aikana.

Vuoden 2016 aikana osallistuimme viiteen viranomaisen koordinoimaan huoltovarmuusharjoitukseen. Investoimalla sähköverkon luotettavuuteen varmistamme huoltovarmuuden ja sähköntoimituksen jatkuvuuden etenkin ilmastollisissa ongelmissa.

Tutustu huoltovarmuustoimintaamme

Case: Caruna varautuu myrskyihin ja tykkylumeen harjoittelemalla useita kertoja vuodessa

 
Kuvittele tilanne, jossa sähköt, internet ja kännykät eivät toimi, viemärit eivät vedä, patterit eivät lämmitä eikä huoltoasemalta saa polttoainetta. Näin voi käydä, jos myrsky kaataa puita sähkölinjoille tai tykkylumi painaa puiden latvoja sähkölinjojen päälle, eikä sähköä voida siirtää pitkään aikaan.

Caruna varautuu vastaaviin tilanteisiin valmiussuunnitelmilla ja säännöllisillä harjoituksilla. Vuonna 2016 Caruna harjoitteli valmiutta häiriötilanteisiin erilaisissa yhteistoiminta- ja valmiusharjoituksissa yhteensä kuusi kertaa. Näissä harjoituksissa hiotaan yhteistoimintaa Carunan, pelastusviranomaisten, teleoperaattoreiden, urakoitsijoiden, Fingridin ja muiden paikallisten verkkoyhtiöiden, kuntien sekä ELY-keskusten välillä.

”Carunalla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli isona sähkönsiirtäjänä, joten on tärkeää, että prosessit ovat kunnossa ja niitä on harjoiteltu kriisien varalta. Carunalta löytyy suunnitelmallisuutta ja aktiivisuutta tekemiseen ja valmiustaso on hyvin asiallisella tasolla. Monella pienellä yhtiöllä saattaa olla vain yhden henkilön vastuulla koko varautuminen”, Länsi-Myteri-harjoitusta koordinoinut, Huoltovarmuuskeskuksen Länsi-Suomen Alvar-toimikunnan sihteeri Petri Jokilahti sanoo.

Toukokuussa järjestetty Länsi-Myteri-harjoitus oli tyypillinen yhteistoimintaharjoitus. Siinä simuloitiin myrskyn aiheuttamia tuhoja, kuten painavan tykkylumen ja yli 20m/s puhaltavan tuulen sähköjohdoille kaatamien puiden aiheuttamia sähkökatkoja. Jokilahti huomauttaa, että ilmastonmuutos lisää voimakkaita matalapainemyrskyjä, ja siksi viime vuosina myrskyihin varautumisharjoituksia on järjestetty aiempaa enemmän.

Harjoituksen päätavoitteena on yhteistoiminnan kehittäminen eri toimijoiden välillä ja kriittisten toimintojen tunnistaminen. Rajun myrskyn myllätessä häiriö on paikannettava tiiviissä yhteistyössä nopeasti, sillä esimerkiksi tukiasemien vara-akut tarjoavat sähköä vain muutamiksi tunneiksi.

Tilannekuvaa välitetään esimerkiksi valtakunnallisella Krivat-järjestelmällä, joka toimii julkisen internetin ja matkapuhelinverkon ulkopuolella Erillisverkkojen ylläpitämässä kiinteässä laajakaistassa. Tarvittaessa kriisitilanteessa Carunan toimistolle voidaan kutsua Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta yhteyshenkilö, joka viestii tilanteesta muille Carunan alueella toimiville pelastuslaitoksille.

”Länsi-Myteri-harjoituksessa todettiin, että yhteystietojen ajantasaisuus on todella tärkeää nopeaa reagointia vaativissa häiriötilanteissa. Toimintaympäristön muutos ja tekniikan muuttuminen korostavat suunnitelmien ajantasaisuuden ja jatkuvan harjoittelun tärkeyttä”, yksi harjoituksen suunnittelijoista ja koordinoijista, Carunan käyttöpäällikkö Jari Ahlstedt summaa.