Caset

Caruna varautuu myrskyihin ja tykkylumeen harjoittelemalla useita kertoja vuodessa

 
Kuvittele tilanne, jossa sähköt, internet ja kännykät eivät toimi, viemärit eivät vedä, patterit eivät lämmitä eikä huoltoasemalta saa polttoainetta. Näin voi käydä, jos myrsky kaataa puita sähkölinjoille tai tykkylumi painaa puiden latvoja sähkölinjojen päälle, eikä sähköä voida siirtää pitkään aikaan.

Caruna varautuu vastaaviin tilanteisiin valmiussuunnitelmilla ja säännöllisillä harjoituksilla. Vuonna 2016 Caruna harjoitteli valmiutta häiriötilanteisiin erilaisissa yhteistoiminta- ja valmiusharjoituksissa yhteensä kuusi kertaa. Näissä harjoituksissa hiotaan yhteistoimintaa Carunan, pelastusviranomaisten, teleoperaattoreiden, urakoitsijoiden, Fingridin ja muiden paikallisten verkkoyhtiöiden, kuntien sekä ELY-keskusten välillä.

”Carunalla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli isona sähkönsiirtäjänä, joten on tärkeää, että prosessit ovat kunnossa ja niitä on harjoiteltu kriisien varalta. Carunalta löytyy suunnitelmallisuutta ja aktiivisuutta tekemiseen ja valmiustaso on hyvin asiallisella tasolla. Monella pienellä yhtiöllä saattaa olla vain yhden henkilön vastuulla koko varautuminen”, Länsi-Myteri-harjoitusta koordinoinut, Huoltovarmuuskeskuksen Länsi-Suomen Alvar-toimikunnan sihteeri Petri Jokilahti sanoo.

Toukokuussa järjestetty Länsi-Myteri-harjoitus oli tyypillinen yhteistoimintaharjoitus. Siinä simuloitiin myrskyn aiheuttamia tuhoja, kuten painavan tykkylumen ja yli 20m/s puhaltavan tuulen sähköjohdoille kaatamien puiden aiheuttamia sähkökatkoja. Jokilahti huomauttaa, että ilmastonmuutos lisää voimakkaita matalapainemyrskyjä, ja siksi viime vuosina myrskyihin varautumisharjoituksia on järjestetty aiempaa enemmän.

Harjoituksen päätavoitteena on yhteistoiminnan kehittäminen eri toimijoiden välillä ja kriittisten toimintojen tunnistaminen. Rajun myrskyn myllätessä häiriö on paikannettava tiiviissä yhteistyössä nopeasti, sillä esimerkiksi tukiasemien vara-akut tarjoavat sähköä vain muutamiksi tunneiksi.

Tilannekuvaa välitetään esimerkiksi valtakunnallisella Krivat-järjestelmällä, joka toimii julkisen internetin ja matkapuhelinverkon ulkopuolella Erillisverkkojen ylläpitämässä kiinteässä laajakaistassa. Tarvittaessa kriisitilanteessa Carunan toimistolle voidaan kutsua Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta yhteyshenkilö, joka viestii tilanteesta muille Carunan alueella toimiville pelastuslaitoksille.

”Länsi-Myteri-harjoituksessa todettiin, että yhteystietojen ajantasaisuus on todella tärkeää nopeaa reagointia vaativissa häiriötilanteissa. Toimintaympäristön muutos ja tekniikan muuttuminen korostavat suunnitelmien ajantasaisuuden ja jatkuvan harjoittelun tärkeyttä”, yksi harjoituksen suunnittelijoista ja koordinoijista, Carunan käyttöpäällikkö Jari Ahlstedt summaa.

COP-verkostossa luodaan kotoisaa ilmapiiriä työajan ulkopuolella

Carunan työntekijöiden vapaa-ajan verkosto COP todistaa, että carunalaiset ovat avointa ja ulospäinsuuntautunutta porukkaa.

Mitä jos työkavereiden kanssa hengailisi muutenkin kuin töissä? Vuosi sitten perustetussa Caruna Organized Professionalsissa eli COP:ssa tutustutaan muihin carunalaisiin afterworkeilla, järjestetään saunailtoja tai mennään yhdessä katsomaan työkaverin musikaalia. Lisäksi COP:n kautta avautuu ovi myös verkostoitumistilaisuuksiin muiden yritysten työntekijöiden kanssa.

”COP-verkostossa on parasta se, että pääsee tutustumaan työkavereihin mukavan yhteisen tekemisen kautta. On ilo huomata, kuinka paljon ammattitaitoa ja osaamista meiltä carunalaisilta löytyy. Verkostolla on suuri vaikutus yhteishenkeen ja kaikki ovat tervetulleita mukaan. Nykyään käytävillä ja hississä törmää ainoastaan tuttuihin”, Petri Lagerqvist, yksi COP:n perustajista kertoo.

COP on osa maanlaajuista Finland Young Professionals -verkostoa. Kattojärjestön nimestä huolimatta Carunassa toiminta on tarkoitettu ihan kaikille iästä riippumatta, ja nyt jo noin 50 carunalaista osallistuu COP:n toimintaan. Ydintiimissä on tällä hetkellä 5–6 jäsentä, ja mukaan toivotaan lisää kaikenlaisia carunalaisia uusien ideoiden kera. Omasta aktiivisuudestaan saa päättää itse, mutta kannattaa varautua siihen, että COP vie helposti mukanaan.

”Vuosi sitten ensimmäisessä perustamistilaisuudessa tutustuimme toisiimme speed dating -idealla. Työkavereihin tutustuu ihan eri tavalla, kun pääsee puhumaan muustakin kuin työasioista. Ongelmatilanteissa tietää tarkalleen kenen puoleen kääntyä, eikä entuudestaan tutulta kaverilta ole kynnystä pyytää apua”, online-palvelupäällikkönä työskentelevä Lagerqvist summaa.

Pienjänniteverkon maakaapelointi vaatii kurkistusta kristallipalloon

Ennen kuin sähkökaapeleita aletaan kaivaa maan alle, verkon tarpeita tulee ennustaa 40 vuoden päähän. Se ainakin tiedetään, että sähköautojen ja aurinkopaneeleiden yleistyminen määrittää tulevaisuuden pienjänniteverkkoa.

Caruna on maakaapeloinut sähköverkostaan jo noin 40 prosenttia, ja vuonna 2018 aloitetaan myös asiakkaiden tonteille ulottuvan pienjänniteverkon maakaapelointi.

Tätä varten pilotoidaan myös muita tulevaisuuden sähköverkon tarpeita, ja aivoriihen seurauksena syntyi niin kutsuttu yhdistelmäkaappi, jonka toimivuutta kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Sähkökaappi asennetaan asiakkaan tontin nurkalle, ja sen ideana on yhdistää asiakkaan mittauskeskus ja Carunan sähkönjakelu niin, että kaappi mahdollistaisi sähkönjakelun mahdollisimman moneen tarpeeseen. Lisäksi kaappi mahdollistaa uudisrakennusvaiheessa sähkönjakelun heti, kun vanhassa toimintamallissa sähkön saanti kestää noin kaksi viikkoa.

”Asiakkaalla voi tulevaisuudessa olla omia uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkopaneeleita tai vaikka pieni tuulivoimalaitos. Yhdistelmäkaappi toimisi liittymispisteenä asiakkaan sisäisen verkon ja Carunan verkon välillä, ja näin se mahdollistaisi vaihtoehtoisten sähkönlähteiden käytön muutenkin kuin asiakkaan omiin välittömiin tarpeisiin”, projektia vetävä Sebastian Ahlnäs kertoo.

Uutta kaappia voisi käyttää myös sähköauton latauspisteenä, ja miksipä sen kautta ei voisi tulevaisuudessa toimittaa vaikka valokuituverkkoliittymää, jolloin asiakas saisi sähköt ja internetyhteyden samasta paikasta. Ratkaisua kehitetään parhaillaan yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa.

”Aalto-yliopisto tuli mukaan kuvioihin, kun halusimme panostaa kaapin ulkoasuun. Se asennetaan asiakkaan tontin rajalle näkyvälle paikalle, joten sen täytyy sulautua katukuvaan”, Ahlnäs sanoo.

Ensimmäinen, 35 omakotitalon alueelle Hyvinkäälle rakennettu pilotti oli onnistunut, joten vuonna 2016 pilotointia jatkettiin kahdella uudella alueella, Mustiossa ja Aurassa.

Pilottialueilla kokeillaan yhteensä 60 yhdistelmäkaapin toimivuutta verkon maakaapeloinnissa ja selvitetään, miten ja millaisella rakenteella pienjänniteverkko kannattaa rakentaa vuonna 2018.

Caruna kuuntelee asiakkaitaan entistä herkemmällä korvalla

Caruna kehittää aktiivisesti asiakaspalveluaan, ja yhtiö palkittiin asiakaskokemuksen johtamisen kehittämisestä CXPA Finland -tutkimuksessa.

Kun Carunan asiakkaan Tuija Rantalan lamput alkoivat keväällä 2016 pamahdella hajalle, hän alkoi epäillä, että sähkön jakelussa on jotain vikaa. Siitä alkoi kuukausia kestänyt vian selvittely Carunan kanssa. Sen seurauksena Rantalan lähipiirissä alkoi levitä lentävä lause “tämähän toimii kuin Carunalla”.

Rantalan kaltaiset tapaukset otetaan Carunassa tosissaan. Vuoden 2015 loppupuolella Carunassa käynnistettiin asiakasstrategiatyö, jonka toteuttamiseen on kuulunut laajamittaisten asiakastutkimusten tekeminen. Siksi myös Rantala kutsuttiin Carunan syksyn kick-off-päivään kertomaan omista kokemuksistaan.

”Kiitos siitä, että Carunalla on tahtotila tehdä asioita paremmin, ja siitä ettei olla välinpitämättömiä”, Rantala sanoo ja kertoo yllättyneensä kutsusta.

Carunan asiakaskokemusten kehitystyön tavoitteena on parantaa ja nopeuttaa asiakaspalvelua niin, että kukin asiakas pääsisi mahdollisimman sujuvasti selvittämään asiaansa oikean henkilön kanssa. Rantala kertoo jonottaneensa jopa viisi minuuttia puhelinvaihteessa. Lopulta kun hän kuukausien päästä sai vahvistuksen, että mittaukset on tehty, eikä jakelussa pitäisi olla vikaa. Vika oli korjaantunut kuin itsestään.

”Asiakkaat odottavat meiltä ensisijaisesti sähkön toimitusvarmuutta, kohtuullista hinnoittelua ja vaivattomuutta sekä ennen kaikkea ammattitaitoista apua nopeasti. Saamme palautetta toimitusaikojen pituudesta sekä asiakaspalvelun tavoitettavuudesta, ja tänä vuonna olemme huomanneet, että jo kaksi minuuttia on liian pitkä aika odottaa, asiakkuusjohtaja Katriina Kalavainen selventää.

Marraskuussa 2016 Carunan sivuilla otettiin käyttöön chat-kanava. Kalavaisen mukaan siitä on tullut paljon positiivista palautetta, sillä asiakas saa sen avulla vastauksen kysymyksiinsä nopeasti, ja se korvaa monessa tilanteessa sähköpostin.

”Jatkossa pyrimme ohjaamaan asiakkaat segmenttikohtaisesti asiantuntijalle. Tavoitteena on, että jos esimerkiksi kunnan edustaja ottaa yhteyttä liikennevalojen rakentamiseen liittyen, hänellä olisi selkeä käsitys siitä, kenelle soittaa. Tämän me teemme yhteistyössä koko Carunan sisällä”, Kalavainen sanoo.

CPXA Finlandin kyselyyn vastasi yhteensä 88 asiakaskokemuksen johtamisen ammattilaista 74 yrityksestä. Tutkimus tehtiin Suomessa tänä vuonna jo neljättä kertaa. Parhaan asiakaskokemuksen johtamisen palkinnon sai TeliaSonera, toisen SOK ja Caruna oli jaetulla kolmannella sijalla HUS-Kuvantamisen ja Elisan kanssa.

Carunan yllä pörräsi 30 000 mehiläistä

Carunan mehiläiskokeilu kesällä 2016 tuotti 99 kiloa hunajaa. Hunajasato on kuitenkin vain sivuseikka, sillä mehiläisten merkitys on paljon hunajaa suurempi.

Jos ei olisi mehiläisiä, ei olisi kasveja, eikä siten meille ruokaakaan. Eri mehiläislajien on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista, ja ilman mehiläisiä moni kasvi ei pystyisi lisääntymään. Esimerkiksi kaupungistuminen ja torjunta-aineet ovat vähentäneet pölyttäjien määrää, mikä vaikeuttaa jo nyt paikoin maailman ruoantuotantoa.

Tästä ajatuksesta eräs Carunan työntekijä kehitti idean siitä, että Carunallakin voisi olla oma mehiläistarha. Se tasoittaisi Carunan hiilijalanjälkeä ja kirjaimellisesti kantaisi kortensa kekoon ekosysteemimme ylläpidossa.

Carunan toimistotalon katon asukkaat valmistivat lähes sata kiloa hunajaa. Sato jäi puoleen odotetusta, mutta siitä huolimatta sadosta riittää makeaa paitsi henkilöstöravintolan tarpeisiin, myös lahjaksi henkilökunnalle. Huonoon satoon oli kaksi syytä: sateinen kesä ja kaksi viikkoa etuajassa ollut kasvukausi, mikä näkyi hunajasadoissa ympäri Suomen.

Sato ei tuottanut myöskään yhtään mehiläisen pistoa. Vaikka henkilöstö ei uskaltanutkaan tutustua katolla pörrääviin mehiläisiin, kaikkinensa mehiläiskokeilu keräsi Carunan kiinteistöpäällikkö Antero Lehtosen mukaan vain ilahtunutta palautetta. Suuri syy siihen oli mehiläisiä hoitanut rautainen ammattilainen Jas Stanislav, joka kuuluu Suomen Mehiläishoitajain Liiton johtokuntaan ja hoitaa kesäisin yhteensä 40 pesää neljässä mehiläistarhassa Espoossa ja lähikunnissa. Mehiläisten säännöllinen hoito on kriittisen tärkeää, jotta ne eivät pääsisi parveutumaan ja lähtisi etsimään uutta pesäpaikkaa.

”Mehiläistenhoitaja vaihtoi kennot ja ruokki mehiläisiä kerran viikossa liuoksella. Kesän aikana syntyi kolme erimakuista ja -tyyppistä hunajasatoa, joista lähetettiin näytteet Belgiaan tutkittavaksi, jotta tiedetään mitä kaikkia kasvilajeja ne sisältävät”, Lehtonen selventää.

Caruna tuo yhteistyökumppanit yhteen kehittämään toimintaa

Hankinnat ja niiden laatu ovat kriittisen tärkeässä roolissa Carunan kaltaiselle yritykselle, joka investoi vuosittain satoja miljoonia euroja sähköverkon kehittämiseen. Maan alle rakennetun sähköverkon täytyy toimia vähintään 40 vuotta kaikissa Suomen sääoloissa, jotta suomalaiset saisivat sähköä olosuhteista riippumatta.

”Lähtökohtamme on, että hankimme mahdollisimman laadukkaita verkkokomponentteja kustannustehokkaasti ja rakennutamme verkon osaavien ammattilaisten voimin”, hankintajohtaja Mervi Haukilahti sanoo.

Vuonna 2016 Carunan toimittajahallinnassa keskityttiin tehostamaan nimenomaan urakoitsijoiden tuotantoprosessia. Verkon rakentamiseen osallistuu monta toimijaa, jotka eivät ilman Carunaa välttämättä tekisi yhtä tiivistä yhteistyötä: urakoitsijat, materiaalitoimittajat, projektivalvonta, kierrätyksen hoitava kumppani ja iso joukko carunalaisia.

”Tähän me kehitämme parasta yhteistyömallia, jotta saamme monen osapuolen orkesterin toimimaan mahdollisimman tehokkaasti”, Haukilahti sanoo.

Urakoitsijoille, materiaalitoimittajille ja palvelutoimittajille suunnatun sähköisen kyselyn ja jatkojalostus-workshopin kautta kerättiinkin yli 600 kehitysideaa.

Ideoita syntyi esimerkiksi kierrätykseen. Vuonna 2016 Caruna otti käyttöön eService-työkalun, jonka avulla urakoitsijat voivat tilata kierrätysastiat työmaille. Lisäksi Caruna saa työkalun avulla ajantasaista tietoa siitä, mitä materiaaleja kierrätetään ja kuinka paljon.

Myös turvallisuuskysymykset keräsivät paljon kehitysideoita. Terveys- ja turvallisuusseikkojen suunnittelua, työntekijöiden perehdytystä ja suojavarustelua seurataan jatkossa järjestelmällisemmin. Lisäksi tietoturva oli vuoden 2016 avainteemana uusissa tietoliikenteeseen liittyvissä sopimuksissa, ja Caruna teki ICT-toimittajille neljä tietoturvaan liittyvää auditointia.

Caruna sijoittuu maailman kärkeen työturvallisuudessa

Caruna on saanut parhaan tasoluokituksen Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumin myöntämässä työturvallisuustasoluokituksessa jo toista vuotta peräkkäin. Nolla tapaturmaa -tasoluokituksen sai 67 yritystä ja maailman kärkiluokkaan selvisi 29.

Nolla tapaturmaa -foorumi myöntää vuosittain tasoluokituksia työpaikoille, joissa on panostettu työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Tasoluokitusta myönnettäessä tarkastellaan työpaikan turvallisuuden tasoa kuten tapaturmataajuutta ja johtamiskäytäntöjä. Työtapaturmien ja vaaratilanteiden ilmoitus- ja tutkintamenettelyiden on oltava kunnossa sekä oman henkilöstön että urakoitsijoiden osalta.

Vuonna 2016 Carunan turvallisuusjohtamisjärjestelmä sertifioitiin kansainvälisen turvallisuusjohtamisstandardin, OHSAS 18001:2007:n mukaisesti.

”Turvallisuus on keskeinen osa kaikkea toimintaamme, ja siihen sitoudutaan ylimmästä johdosta lähtien”, Carunan terveys-, turvallisuus ja ympäristöasioista vastaava päällikkö Piia Häkkinen sanoo.

Carunassa tärkeimpänä turvallisuuden kehityskohteena on urakoitsijaturvallisuuden kehittäminen.

”Työmailla turvallisuus on vielä keskeisemmässä roolissa kuin meillä toimistotyöläisillä. Tänä vuonna olemme panostaneet erityisesti koko hankintaketjun kouluttamiseen, työmaiden valvontaan ja urakoitsijoiden omavalvonnan tehostamiseen sekä ennakoivien mittareiden, kuten läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuushavaintojen raportoinnin ja käsittelyn tehostamiseen. Lisäksi toimittajien auditoinnit ovat keskeinen osa turvallisuusjohtamisjärjestelmäämme. Auditoinneilla varmistetaan, että urakoitsijoilla on perusasiat hallussa”, Häkkinen kertoo.

Häkkisen mukaan yhteiset turvallisuuskäytännöt tulee jalkauttaa ja kouluttaa koko alihankintaketjuun. Jokaisella työmaalla on turvallisuussuunnitelma, joka perustuu vaaratekijöiden tunnistamiseen ja riskienarviointiin. Kaikki työmaalla työskentelevät työnantajasta riippumatta tulee perehdyttää turvallisuussuunnitelmaan. Erityistä vaaraa aiheuttaviin töihin kuten esimerkiksi purku- tai räjäytystöihin vaaditaan tarvittaessa erilliset, kirjalliset suunnitelmat.

”Yksi urakoitsijamme on jalkauttamassa hyvää käytäntöä alihankintaketjun turvallisuuden varmistamiseen. He ovat jakaneet omat alihankkijansa eri riskiluokkiin ja suunnittelevat turvallisuusmenettelyt tarkasti riskiluokan mukaan”, Häkkinen huomauttaa.

Carunan urakoitsijoilta ja aliurakoitsijoilta vaaditaan Turvallisuus- ja ympäristö -verkkokurssin suorittamista. Kurssilla käydään läpi perusasiat turvallisuudesta. Vuonna 2015 päivitetyn kurssin on suorittanut jo yli 1 500 henkilöä, ja kurssisuoritus on voimassa kolme vuotta.

Sisäinen arvioija laittaa kehitysideoihin vauhtia

 
Usein paras tapa kehittää toimintaa on katsoa sisäänpäin. Carunassa sisäiset arvioinnit ovat keskeinen työkalu toiminnan kehittämisessä. Niitä tehdään erityisesti osa-alueilla, joihin liittyy merkittäviä tai epäselviä vaatimuksia, riskejä tai mahdollisuuksia, tai tilanteissa, joissa rutiinit halutaan kyseenalaistaa tai muutoksen läpivienti varmistaa.

Carunassa noin 20 työntekijää toimii sisäisinä arvioijina. He tekevät vuosittain noin 15 arviointia, joissa he arvioivat yhtiön toimintaprosesseja tutustumalla niitä koskeviin vaatimuksiin, dokumentaatioon sekä haastattelemalla niissä toimivia henkilöitä ja havainnoimalla heidän toimintaansa. Arviointi on riippumatonta ja perustuu näyttöihin: toimintaa verrataan aina johonkin kriteeristöön, kuten esimerkiksi lainsäädäntöön ja muihin ulkoisiin vaatimuksiin tai ohjeisiin, suunnitelmiin ja tavoitteisiin.

Sisäisenä arvioijana vuoden ajan toiminut Jaana Varis kokee, että arvioijana voi vaikuttaa koko Carunan toiminnan kehittämiseen.

”On mielenkiintoista päästä katsomaan yhtiön toimintaa uusin silmin. Se on tapa saada kehitysideat kuuluviin arviointikohteen vastuuhenkilölle, vaikkei tietenkään voi itse päättää, mitä asialle tehdään. Parhaassa tapauksessa näkee, mitä alkaa tapahtua”, asiakaskorvausten palvelupäällikkönä työskentelevä Varis arvioi.

Varis on vuoden aikana auditoinut esimerkiksi urakoitsijaturvallisuutta verkon purkamisessa. Sieltä kehitysehdotukseksi on noussut esimerkiksi se, että turvallisuussuunnitelmalle laadittaisiin yhteneväinen pohja, jossa olisi parhaat puolet kaikista eri urakoitsijoiden käyttämistä malleista.

”Yllätyksellisintä on ollut se, että ihmisiltä on tullut niin paljon kehitysideoita. On hienoa, että tällainen kanava on luotu”, Varis kommentoi.

Hän on saanut arvioinnista uusia eväitä ja arviointityökaluja myös omaan työhönsä reklamaatioprosesseissa.

”Esimerkiksi sähkökatkotilanteessa asiakkaalle ei vain kerrottaisi, mistä sähkökatko johtuu, vaan osattaisiin kysyä, mikä auttaisi asiakasta elämään tilanteen kanssa”, Varis pohtii.

Sisäisestä arviointimenettelystä ja verkoston toiminnasta vastaava Piia Häkkinen kertoo, että Carunan työntekijät ovat olleet kiinnostuneita arvioinneista ja ovat aktiivisia osallistumaan niihin.

”Suurin hedelmä on se, että olemme saaneet pyörimään tällaisen sisäisen arvioijaverkoston ja opettelemme rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista”, itsekin arvioinnin kohteena ollut Häkkinen summaa.

Jääkiekon nuorten MM-kisojen kummina Caruna tukee vapaaehtoisten joukkuehenkeä

 
 

Helsingissä vuoden 2016 alussa järjestetyt jääkiekon nuorten MM-kisat tekivät historiaa rikkomalla Euroopan kävijäennätyksen. Helsingin jäähalliin ja Hartwall Areenaan kokoontui yhteensä 215 225 lätkäfania. Carunalla oli kunnia toimia kisojen pääyhteistyökumppanina ja vapaaehtoisten suojelijana.

”Halusimme mukaan kisoihin siksi, että saimme kohdistaa sponsorointimme nuoriin ja vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoiset tekevät todella arvokasta työtä, ja se on ehdottomasti huomioimisen arvoista”, Carunan viestintäjohtaja Henna Tuominen kertoo.

Kisojen kulisseissa touhusi ahkerasti yli 400 hengen vapaaehtoistiimi. Vapaaehtoiset huolehtivat esimerkiksi tuomareiden kuljettamisesta hotellilta hallille, avustivat tulospalvelua sekä toimivat ensiapu- ja lääkintätehtävissä. Ahkeria vapaaehtoisia ei haitannut edes se, että kisat osuivat joulupyhien kanssa päällekkäin.

”Olin mukana Lappeenrannassa viime vuonna alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa, ja pidin tekemisestä ja tunnelmasta niin paljon, että halusin auttaa tänäkin vuonna. On hienoa päästä seuraamaan pelejä kulissien takaa, se tarjoaa lajiin eri näkökulman”, kertoo yksi vapaaehtoisista, lääkintätiimin jäsen Eveliina Montonen.

Jääkiekon nuorten MM-kisoista alkoi kolmivuotinen yhteistyö Carunan ja Jääkiekkoliiton välillä. Vuosien 2016–2019 pääyhteistyökumppanina Caruna tukee erityisesti lasten ja nuorten liikuntaa seuroissa ympäri Suomen sekä nostaa esille seuratoiminnassa arvokasta työtä tekevät vapaaehtoiset.

Tutkimukset osoittavat, että lapsia ja nuoria on hyvä kannustaa harrastamaan eri lajeja kattavasti, ja harrastustoiminnan tulisi pyrkiä monipuolisuuteen.

”Haluamme kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan. 10–17-vuotiaille suunnattu Easy Hockey tarjoaa nuorille mahdollisuuden nauttia pelaamisesta kerran viikossa. Se jättää aikaa muillekin harrastuksille. Toimintaan osallistumisen kynnys on matala, sillä osallistujat tarvitsevat vain luistimet, mailan, ristikollisen kypärän ja kaulasuojan”, Tuominen sanoo.