Johtaminen

Carunassa johtaminen perustuu yhtiön strategiaan, arvoihin, toimintaohjeisiin ja hyvään hallinnointitapaan.

Johtaminen Carunassa

Carunan johtaminen pohjautuu yhtiön strategiaan, arvoihin sekä konsernitasolla määritettyihin politiikkoihin ja periaatteisiin. Noudatamme johtamisessamme hyvää hallinnointitapaa sekä parhaita johtamiskäytäntöjä. Olemme määritelleet Carunan strategian ja liiketoiminnalliset tavoitteet koko konsernia koskeviksi ja jalkauttaneet ne koko organisaatioon.

Noudatamme johtamisessamme hyvää hallinnointitapaa sekä parhaita johtamiskäytäntöjä.

Liiketoimintaamme johtaa Carunan johtoryhmä, jonka vastuulla on pitkän tähtäimen strateginen suunnittelu sekä neljäksi vuodeksi kerrallaan tehtävä liiketoimintasuunnitelma, jota tarkennetaan vuosittain. Näiden mukaisesti kukin liiketoimintayksikkö tekee vuosittaiset toimintasuunnitelmansa. Toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti Carunan johtoryhmässä sekä yksiköiden johtoryhmissä, ja niistä raportoidaan hallitukselle.

Carunan toiminnan seuraamiseen on laadittu yhtiö- ja yksikkökohtaiset mittaristot, joiden tavoitteet on johdettu henkilötasolle saakka. Toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena ja mittaristoa rakennettaessa on kiinnitetty huomiota siihen, ettei se johda osaoptimointiin. Jokaisen henkilön suoriutumista verrataan yhtiön strategisiin liiketoimintatavoitteisiin. Mittaristo toimii myös palkitsemisperusteena. Koko Carunan henkilöstö on palkitsemisjärjestelmän piirissä.

Johtamisen tasoa arvioidaan vuosittain toteutettavien henkilöstökyselyjen avulla. Carunassa panostetaan omajohtamiseen ja kannustetaan henkilöstöä aktiivisesti työyhteisön kehittämiseen.
 

Case: Sisäinen arvioija laittaa kehitysideoihin vauhtia

Usein paras tapa kehittää toimintaa on katsoa sisäänpäin. Carunassa sisäiset arvioinnit ovat keskeinen työkalu toiminnan kehittämisessä. Niitä tehdään erityisesti osa-alueilla, joihin liittyy merkittäviä tai epäselviä vaatimuksia, riskejä tai mahdollisuuksia, tai tilanteissa, joissa rutiinit halutaan kyseenalaistaa tai muutoksen läpivienti varmistaa.

Carunassa noin 20 työntekijää toimii sisäisinä arvioijina. He tekevät vuosittain noin 15 arviointia, joissa he arvioivat yhtiön toimintaprosesseja tutustumalla niitä koskeviin vaatimuksiin, dokumentaatioon sekä haastattelemalla niissä toimivia henkilöitä ja havainnoimalla heidän toimintaansa. Arviointi on riippumatonta ja perustuu näyttöihin: toimintaa verrataan aina johonkin kriteeristöön, kuten esimerkiksi lainsäädäntöön ja muihin ulkoisiin vaatimuksiin tai ohjeisiin, suunnitelmiin ja tavoitteisiin.

Sisäisenä arvioijana vuoden ajan toiminut Jaana Varis kokee, että arvioijana voi vaikuttaa koko Carunan toiminnan kehittämiseen.

”On mielenkiintoista päästä katsomaan yhtiön toimintaa uusin silmin. Se on tapa saada kehitysideat kuuluviin arviointikohteen vastuuhenkilölle, vaikkei tietenkään voi itse päättää, mitä asialle tehdään. Parhaassa tapauksessa näkee, mitä alkaa tapahtua”, asiakaskorvausten palvelupäällikkönä työskentelevä Varis arvioi.

Varis on vuoden aikana auditoinut esimerkiksi urakoitsijaturvallisuutta verkon purkamisessa. Sieltä kehitysehdotukseksi on noussut esimerkiksi se, että turvallisuussuunnitelmalle laadittaisiin yhteneväinen pohja, jossa olisi parhaat puolet kaikista eri urakoitsijoiden käyttämistä malleista.

”Yllätyksellisintä on ollut se, että ihmisiltä on tullut niin paljon kehitysideoita. On hienoa, että tällainen kanava on luotu”, Varis kommentoi.

Hän on saanut arvioinnista uusia eväitä ja arviointityökaluja myös omaan työhönsä reklamaatioprosesseissa.

”Esimerkiksi sähkökatkotilanteessa asiakkaalle ei vain kerrottaisi, mistä sähkökatko johtuu, vaan osattaisiin kysyä, mikä auttaisi asiakasta elämään tilanteen kanssa”, Varis pohtii.

Sisäisestä arviointimenettelystä ja verkoston toiminnasta vastaava Piia Häkkinen kertoo, että Carunan työntekijät ovat olleet kiinnostuneita arvioinneista ja ovat aktiivisia osallistumaan niihin.

”Suurin hedelmä on se, että olemme saaneet pyörimään tällaisen sisäisen arvioijaverkoston ja opettelemme rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista”, itsekin arvioinnin kohteena ollut Häkkinen summaa.

Organisaatiorakenne

Carunassa on kolme liiketoimintayksikköä: omaisuudenhallinta, käyttötoiminnot ja asiakkuudet. Liiketoimintaa tukevat tukitoimintoyksiköt. Kunkin yksikön johtaja raportoi suoraan toimitusjohtajalle.

Liiketoimintayksiköiden johtoryhmillä on valmisteleva rooli Carunan johtamisessa. Yksiköiden johtoryhmät vastaavat toimitusjohtajan heille delegoimista tehtävistä ja jalkauttavat ne edelleen.

Eri osa-alueiden johtaminen

Omaisuudenhallinnan johtaminen

Verkko-omaisuuden hallinnasta ja sen periaatteista vastaa Carunan omaisuudenhallintayksikkö. Omaisuudenhallintaa ohjaavat verkonrakentamis- ja kunnossapitoperiaatteet sekä kerran kahdessa vuodessa Energiavirastolle toimitettava verkonkehittämissuunnitelma. Asiakasnäkökulma sekä ympäristö- ja laatunäkökohdat huomioidaan kaikissa suunnitelmissa.

Toimitusvarmuus on keskeisin omaisuudenhallintaa ohjaava periaate ja tekijä.

Toimitusvarmuus on keskeisin omaisuudenhallintaa ohjaava periaate ja tekijä. Tämän lisäksi verkon rakentamista ohjaavat verkon ikärakenne, kasvu ja muuttuvan yhteiskunnan tarpeiden huomioiminen.

Verkostoinvestoinnit sekä kunnossapitohankkeet ja –ohjelmat käsitellään ja hyväksytään investointikatselmuksissa. Näiden katselmusten tarkoituksena on varmistaa, että Carunan sähköverkkoa kehitetään Carunan strategian sekä taloudellisten ja teknisten tavoitteiden sekä verkonrakentamis- ja kunnossapitoperiaatteiden mukaisesti.

Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöjohtaminen

Terveys-, turvallisuus-ja ympäristöpolitiikkamme määrittelee terveys- ja turvallisuusjohtamisen sekä ympäristötoimintamme periaatteet. HSE-politiikkamme koskee myös yhteistyökumppaneitamme ja kattaa koko hankintaketjumme.

Carunan ympäristöjohtaminen on osa Carunan integroitua terveys-, turvallisuus- ja ympäristöjohtamista. Carunan johtoryhmä asettaa ympäristöpäämäärät, tavoitteet ja ohjelmat sekä valvoo niiden toteutumista. Ympäristövastuut on jaettu edelleen liiketoimintayksiköihin niiden toiminnan luonteen mukaisesti.

Turvallisuusjohtaminen Carunassa on tavoitteellista ja perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen.

Turvallisuusjohtaminen Carunassa on tavoitteellista ja perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Turvallisuustoiminnalle asetetaan päämäärät ja tavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja viestitään säännöllisesti. Urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus on Caruna-tasoinen avainmittari. Turvallisuusjohtamisemme kattaa koko hankintaketjumme, mukaan lukien liiketoimintakumppanimme.

Carunan turvallisuusjohtaminen on vastuutettu Carunan johtoryhmän jäsenelle. Carunan johtoryhmä asettaa turvallisuustoiminnalle yhteiset säännöt, päämäärät ja tavoitteet sekä valvoo niiden toteutumista. Johtoryhmä varmistaa tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset henkilö- ja aineelliset resurssit. Turvallisuusvastuut on jaettu edelleen liiketoimintayksiköihin niiden toiminnan luonteen mukaisesti.

Turvallisuus- ja ympäristöjohtamisessa johtoryhmää tukee HSE-päällikkö yhdessä eri liiketoimintayksiköiden edustajista koostuvan HSE-ryhmän kanssa. Työhyvinvointiryhmä ja työsuojelutoimikunta keskittyvät Carunan oman henkilöstön työterveys- ja hyvinvointikysymyksiin.

Carunan OHSAS 18001:2007:n mukainen työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä sertifioitiin vuonna 2016. Lisäksi Carunalla on ISO 14001:2004:n mukainen, sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä.

Henkilöstöjohtaminen

Carunan tavoite on olla haluttu työnantaja, joka houkuttelee ja sitouttaa osaavia työntekijöitä. Henkilöstöpolitiikka ohjaa päivittäistä työtämme. Henkilöstön johtamisesta ja kehittämisestä vastaa henkilöstöjohtaja, joka on johtoryhmän jäsen, ja sen toteuttamisesta HR-yksikkö yhdessä esimiesten ja henkilöstön edustajien kanssa.

Tuemme urakehitystä ja mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen.

Noudatamme seuraavia periaatteita henkilöstömme suhteen:

  • Uskomme, että hyvä johtaminen on toimivan työyhteisön perusta.
  • Palkitsemme oikeudenmukaisesti, avoimesti ja kilpailukykyisesti kaikilla tasoilla.
  • Tuemme urakehitystä ja mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen.
  • Resursointimme perustuu pitkän tähtäimen suunnitelmaan.
  • Työympäristömme on turvallinen ja terveellinen.
  • Kunnioitamme järjestäytymisen vapautta ja oikeutta neuvotella työehtosopimuksista.
  • Toteutamme tasavertaisuutta.

Kaikille Carunan esimiehille on määritetty yhteiset esimieskompetenssit, jotka ovat suunnan näyttäminen, laadukas päätöksenteko sekä tiimin ja yksilön kehittäminen. Kompetenssit huomioidaan rekrytoinnissa ja ne ohjaavat esimiestyön kehittämistä.

Hankintajohtaminen

Kaikki hankintoihin liittyvät kokonaisuudet ja prosessit on keskitetty yhtiömme hankintaorganisaatiolle. Keskitetyllä, hankintajohtajan alaisuudessa toimivalla organisaatiolla mahdollistetaan ammattitaitoinen ja laadukas hankinta.

Tekemiämme kilpailutuksia ohjaa erityisalojen hankintalaki.

Tekemiämme kilpailutuksia ohjaa erityisalojen hankintalaki, joka asettaa vaatimukset kilpailutusprosessille. Prosessissa kiinnitetään erityistä huomiota tarjoajien tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun ja hankintojen kokonaiskustannukseen huomioiden myös laatutekijät.

Hankintaprosessin ja kumppaneiden valinnassa riskienhallinnalla on erityisen merkittävä rooli. Carunan hankintatoimen olennainen osa on toimittajariskin hallinta. Pyrimme minimoimaan ennakoivasti toimittajista aiheutuvat riskit ja turvaamaan Carunan liiketoiminnan ja sen jatkuvuuden kaikissa olosuhteissa.

Asiakkuusjohtaminen

Asiakkuuksien johtamisesta Carunassa vastaa asiakkuusjohtaja ja johtoryhmä. Heidän alaisuudessaan toimii laaja-alainen asiakaskokemusryhmä, joka vastaa asiakaskokokemuksen kehittämisestä ja varmistaa jalkautuksen. Asiakaskokemusryhmä perustettiin loppuvuodesta 2016. Asiakaskokemuksen johtamisella pyritään kehittämään Carunan liiketoimintaa asiakaslähtöisesti.

Asiakaskokemuksen johtamisella pyritään kehittämään Carunan liiketoimintaa asiakaslähtöisesti.

Caruna-laajuisen asiakaskokemusryhmän puheenjohtajana toimii Carunan asiakkuusjohtaja, ja sen jäsenet edustavat eri liiketoimintayksiköitä sekä tukitoimintoja. Asiakaskokemushankkeiden osalta ryhmällä on päätäntävalta yli liiketoimintayksiköiden ja tukitoimintojen. Ryhmän jäsenet toimivat omalla mandaatillaan linjaorganisaatioissaan vieden ryhmässä päätettyjä toimenpiteitä käytäntöön.

Ryhmä valmistelee tarvittavat päätösesitykset johtoryhmälle hyväksyttäväksi. Ryhmän vetäjä esittelee johtoryhmälle vaikutuksiltaan merkittävät, Caruna-laajuiset asiat toimitusjohtajan mandaatilla päätettäväksi.

Asiakaskokemusryhmän pääasialliset tehtävät ovat:

  • Carunan strategian toteutumisen varmistaminen asiakaskokemuksen kehittämisessä
  • Operatiivisen toiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen
  • Henkilökunnan ja kumppaneiden asiakaskokemusosaamisen kehittäminen sekä sitouttaminen asiakaslähtöiseen kehittämiseen
  • Asiakaskokemuksen tilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden esille tuominen
  • Kehitystehtävien edistymisen todentaminen
  • Toimintatapojen luominen asiakasnäkökulman tehokkaaseen huomioimiseen Carunan eri kehitystoimien aikaisessa vaiheessa

Taloudellinen johtaminen

Vastuumme yrityksenä on toimia kannattavasti sekä kehittää toimintaamme ja verkko-omaisuuttamme pitkäjänteisesti. Kannattavalla ja kilpailukykyisellä liiketoiminnalla mahdollistamme, että olemme luotettava työnantaja sekä merkittävä investoija ja palveluiden ostaja.

Selkeät vastuut, tavoitteet sekä jatkuva seuranta ja sisäinen valvonta ovat johtamisen kulmakiviä.

Johdamme taloudellista vastuuta Carunan yleisen johtamiskäytännön mukaisesti. Selkeät vastuut, tavoitteet sekä jatkuva seuranta ja sisäinen valvonta ovat johtamisen kulmakiviä. Näiden lisäksi riskienhallinnalla on keskeinen rooli talouden johtamisessa. Markkina- ja operatiivisten riskien kattavalla hallinnalla optimoimme Carunan taloudellisen toiminnan sekä minimoimme yritystoimintaa uhkaavat tekijät.

Carunan taloudellista raportoinnista vastaa talousyksikkö, jonka tehtävänä on varmistaa kuukausittain raportoinnin oikeellisuus. Taloudellista raportointia varten konsernilla on käytössä tarvittavat raportointijärjestelmät, joiden käytössä noudatetaan sisäisen valvonnan periaatteita.

Talous raportoi yhtiön johdolle, hallitukselle sekä hallituksen alaisuudessa toimivalle tarkastusvaliokunnalle konsernitason, yhtiötason sekä eri liiketoimintojen taloudellisesta kehityksestä.

Hallitus arvioi konsernin tilaa ja tulevaisuutta saamansa tiedon perusteella. Hallitus vahvistaa tilinpäätöksen.

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta ja prosessien toimivuutta tarkastaa tarkastusvaliokunnan lisäksi sisäinen tarkastus sekä riippumaton KHT-tilintarkastusyhteisö. Konsernin tilinpäätökset laaditaan IFRS-standardien mukaan, emoyhtiön ja tytäryhtiöiden erillistilinpäätökset Suomen kirjanpitolain mukaan.

Yritysvastuun johtaminen

Carunassa yritysvastuuta ohjaavat yhtiön visio, missio, arvot ja strategia. Vastuullisuus on yksi arvoistamme ja se näkyy sekä toiminnan suunnittelussa että operatiivisessa toteutuksessa.

Vastuullisuus on yksi arvoistamme ja se näkyy sekä toiminnan suunnittelussa että operatiivisessa toteutuksessa.

Carunan hallitus sekä hallituksen alainen HSE-valiokunta vastaavat koko yhtiön yritysvastuun strategisesta valvonnasta ja ohjauksesta. Toimitusjohtaja, viestintäjohtaja, kestävästä kehityksestä vastaava johtaja sekä HSE-päällikkö raportoivat hallitukselle yritysvastuun tavoitteista ja tuloksista. Yritysvastuuta käsitellään säännöllisesti Carunan johtoryhmässä. Yritysvastuun painopistealueiden keskeisimmät mittarit, kuten esimerkiksi toimitusvarmuus, urakoitsijaturvallisuus ja asiakaskokemus, ovat osa yrityksen kuukausittain seurattavaa KPI-mittaristoa.

Olennaisuusarvioinnista, painopistealueiden määrittelystä, yritysvastuuohjelmasta, mittaristosta sekä tavoitteista vastaa viestintäjohtaja. Yritysvastuun painopistealueet, tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet hyväksytään Carunan johtoryhmässä ja hallituksessa. Yritysvastuun toteutusta koordinoi ja toteuttaa HSE-ryhmä, jossa on jäseniä kaikista Carunan yksiköistä. HSE-päällikkö ja viestintäjohtaja vastaavat omalta osaltaan yritysvastuuasioiden yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta ja toteutuksesta.